Hyppää pääsisältöön

Arvid Järnefelt, Suomen suurin tolstoilainen

Arvid Järnefelt oli kirjailija Leo Tolstoin ystävä ja oppilas, jonka ihanteita olivat pasifismi, omantunnon seuraaminen ja itsensä elättäminen omalla työllä.

Kirjailija Arvid Järnefelt (1861–1932) oli 1800-1900-lukujen taitteen nuorsuomalainen vaikuttaja, jonka tärkeimpiin teoksiin kuuluvat ”Isänmaa” (1893), ”Heräämiseni” (1894) ja ”Maaemon lapsia” (1905).

Tolstoilainen työn kunnioitus oli Järnefeltien kotona niin suuressa arvossa, että vieraatkin ohjattiin lekan varteen. Taiteilija Eero Järnefelt kertoo Unto Miettisen ohjelmassa isästään.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto