Hyppää pääsisältöön

Asumisen kurjuutta

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 11.05.2020 - 18:00

1970-luvun muuttoliike ajoi ihmisia maalta kaupunkeihin. Moni ihminen joutui varsinkin Helsingissä asumaan alivuokralaisena, purku-uhan alaisissa taloissa tai muuten puutteellisesti.

Varsinkin maaseudulta muuttaneiden vähän koulutettujen oli vaikea saada asuntoa kaupungista.

Nuoren keskipalkka oli 1970-luvun alussa noin 500 markkaa. Se ei riittänyt asunnon hankintaan.

Ajassa liikkuu -ohjelmassa vuodelta 1971 kuullaan muun muassa nuoren maaltamuuttaneen miehen ajatuksia vuokra-asunnon löytämisen vaikeuksista ja vieraillaan purettavalla puutaloalueella Helginsin Kalliossa, jossa nuori äiti kertoo joutuvansa pian asunnottomaksi.

Siirtotyömaan asuntoparakissa rovaniemeläinen siirtotyömies esittelee asumustaan, jossa ei ole edes jääkaappia.

Teksti: Seija Aunila

Katso myös

Asuntopula ajoi ihmiset ahtaalle

Suomalaisen lähiön synty

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Julkaisimme Areenaan liudan Karvakuonoja. Ennen katsomista tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun. Yhdessä kaverukset, Karvakuonot, alkoivat seikkailla myös omissa sarjoissaan ja reissata eri puolilla Suomea.

2020

Tätä asunnottomuus on Suomessa – kaduilta ja kaatopaikoilta kotia kohti

Asunnottoman arkea seitsemältä vuosikymmeneltä.

Asunnottomuus ja suhtautuminen asunnottomia kohtaan on peili, joka kertoo yhteiskunnasta ja meistä jokaisesta. Tämä juttu kuvaa sitä muutoksia ja onnistumisia, mitä asunnottomuudessa on Suomessa tapahtunut ja näyttää asunnottoman arkea eri vuosikymmeninä.

Kommentteja 37
"Mua edelleen itkettää joskus, kun kaivan avaimet laukusta ja avaan kotioven" – Hima & Stradan kaupunkikierrokset lisäävät ymmärrystä asunnottomuudesta

Oppaat kertovat tarinoita pääkaupungin kaduilta.

Hima & Stradan asunnottomuutta kokeneet katuoppaat kertovat, mitä kaikkea Helsingin kaduilla tapahtuu ja mitä kaikkea kiireiseltä kulkijalta jää ehkä huomaamatta. Toisenlainen kaupunkikierros avaa uuden näkökulman tuttuunkin ympäristöön. Tässä Poitsun ja Paulan kierroksilla kuultua.

2015

Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Kommentteja 5

2012

Kaupunkilaiset halusivat lisää huvittelupaikkoja vuonna 1967

Runollinen mustavalkodokumentti ”Ihminen ja kaupunki” kuvaa kaupungin ihmisiä läheltä. "Kasvot – ihmiset – muodostavat kaupungin todellisen maiseman", dokumentti kertoo. Mutta mitä ihmiset haluavat kaupungilta?

2022

Svenska Blindgården ska reda ut hur många av stiftelsens bostäder som inte hyrs ut till synskadade: "Med handen på hjärtat, jag vet inte", säger nya vd:n

Olämpliga bostäder kan komma att säljas.

Stiftelsen Svenska Blindgårdens nya vd Roy Siljamäki ska nu reda ut hur många av stiftelsens bostäder som hyrs ut i strid med stadgarna. Han antar att de flesta bostäder just nu inte hyrs ut till synskadade.

Kommentteja 18
Nordea: Bostadspriserna stiger fortfarande i hela landet, men ettorna i Helsingfors sjunker i värde

Prisökningen snabbare i Åbo än i Helsingfors.

Bostadshandeln har i stort sett återgått till det normalläge som rådde innan coronapandemin. Priserna stiger nu långsammare än i fjol. Huvudstadsregionen släpar ändå för tillfället efter resten av landet.

2021

Ett av hemlöshetens många ansikten – Johan Ekroth vet hur det är att leva på gatan

En berättelse om hemlöshet på de hemlösas natt den 17.10.

I dag på de hemlösas natt kan vi uppmärksamma det faktum att vi i vårt land hade 4 341 hemlösa människor i slutet av år 2020. Många bor tillfälligt hos vänner och bekanta. En del sover i trapphus, på offentliga toaletter eller utomhus. Hemlösheten har många olika skepnader.

2014

Bostadsbristen deprimerar och skiljer barn från sina mödrar

Unga hemlösa kvinnor fick lämna sina barn på barnhem.

På 1960- och 1970-talen var urbaniseringen i Finland stor. Unga människor reste från landsbygden på jakt efter jobb och en bra framtid. Men det kunde vara tufft både på arbets- och bostadsmarknaden. I de värsta fallen fick unga hemlösa kvinnor lämna sina barn på barnhem.