Jukka Lindfors
Yle
Elina Yli-Ojanperä
Yle
Murha ei vanhene koskaan, ei edes kansanmurha, sanoo antisemitismin tutkija. Auschwitzin keskitysleirin vankien vapautuspäivää 27.1. vietetään kansanvainojen muistopäivänä. Auschwitz vapautettiin vuonna 1945.
Auschwitz-Birkenaun pahamaineinen kuolemanleiri toimi puolalaisen Oświęcimin kaupungin alueella Krakovan lähistöllä. Leiri perustettiin vuonna 1940 ja muutettiin tuhoamisleiriksi vuonna 1942.
Auschwitzissä surmattiin toisen maailmansodan aikana yleisimpien arvioiden mukaan toista miljoonaa juutalaista, romania, poliittista vankia, sotavankia, homoseksuaalia ja muuta uhria. Puna-armeija saapui Auschwitziin 27. tammikuuta 1945 ja vapautti keskitysleirissä vielä olleet noin 7500 vankia.
Liki 60 000 keskitysleirin vankia oli jo aiemmin pakkomarssitettu kohti länttä, kun Puna-armeija oli murtanut rajalinjoja ja lähestyi idästä. Kuolemanmarssiksi kutsutussa pakkosiirrossa lukuisat ihmiset kuolivat väsymykseen, nälkään ja janoon, ja vankeja myös ammuttiin ennen lähtöä ja matkan aikana.
Vainojen uhrien muistopäivää vietettiin Suomessa ensi kertaa vuonna 2002. Muualla Euroopassa muistopäivällä on pidempi perinne.
Oheiseen radio-ohjelmaan haastateltu yleisen historian dosentti Eero Kuparinen on Suomen johtava antisemitismitutkija. Hänen mielestään on oikeus ja kohtuus, että muistopäivää vietetään vihdoin Suomessakin, sillä vainot ovat aina varoitus.
Holokausti on Kuparisen mukaan mustin hetki juutalaisvainojen historiassa. Tutkijat eivät ole saaneet selville, kuka antoi joukkotuhoihin käskyn ja missä vaiheessa.
