Hyppää pääsisältöön

Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Viro antoi itsenäisyysjulkistuksensa 20.8.1991 ja Latvia sitä seuraavana päivänä. Liettua oli antanut julistuksensa jo kevättalvella 1990.

Liettuan itsenäisyyden tunnusti ensimmäisenä Islanti helmikuussa 1991. Liettua ja Jeltsinin johtama Venäjä tunnustivat toisensa saman vuoden heinäkuussa. Viron ja Latvian itsenäisyyden Venäjän federaatio tunnusti vanhoillisten vallankaappausyrityksen jälkeen 24.8.1991.

Venäjän tunnustus tuli samana päivänä, kun Mihail Gorbatšov erosi NKP:n pääsihteerin tehtävistä. Eronpyyntönsä yhteydessä Gorbatšov määräsi puolueen suuren omaisuuden luovutettavaksi.

Venäjän tunnustuksen jälkeen suuri joukko maita ilmoitti tunnustavansa Baltian maiden itsenäisyyden. Osa maista palautti vain diplomaattisuhteet maihin. Näin teki Suomi, joka katsoi, että Suomi oli tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden 1920-luvun alussa, ja linjausta ei ollut koskaan peruttu.

Suomi seurasi Baltian maiden itsenäistymisprosessia sivusta, ja etenkin presidentti Mauno Koivistoa on arvosteltu tuen vitkuttamisesta. Muiden maiden matkassa Suomikin solmi diplomaattisuhteet kaikkiin Baltian maihin elokuun loppuun mennessä. Etenkin Jeltsinin vallan vakiintuminen elokuun vallankaappauksen jälkeen vaikutti Suomen päätöksiin.

Neuvostoliitto antoi tunnustuksensa Baltian itsenäisyydelle vasta syyskuun kuudentena päivänä. Tuolloin keskusvalta oli menettänyt jo täysin asemansa jäljellä olevasta Neuvostoliitosta. Valta oli käytännössä Venäjän federaation presidentillä Boris Jeltsinillä.

Ylen pitkäaikainen toimittaja Ulla-Maija Määttänen (1948–2017) aloitti Baltian-kirjeenvaihtajana Viron itsenäistymisen aikoihin 1990-luvulla. Jäädessään eläkkeelle 2011 Määttänen muisteli Aamu-tv:n haastattelussa saapumistaan Tallinnaan Baltian itsenäistymisprosessin käynnistyessä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto