Hyppää pääsisältöön

Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Viro antoi itsenäisyysjulkistuksensa 20.8.1991 ja Latvia sitä seuraavana päivänä. Liettua oli antanut julistuksensa jo kevättalvella 1990.

Liettuan itsenäisyyden tunnusti ensimmäisenä Islanti helmikuussa 1991. Liettua ja Jeltsinin johtama Venäjä tunnustivat toisensa saman vuoden heinäkuussa. Viron ja Latvian itsenäisyyden Venäjän federaatio tunnusti vanhoillisten vallankaappausyrityksen jälkeen 24.8.1991.

Venäjän tunnustus tuli samana päivänä, kun Mihail Gorbatšov erosi NKP:n pääsihteerin tehtävistä. Eronpyyntönsä yhteydessä Gorbatšov määräsi puolueen suuren omaisuuden luovutettavaksi.

Venäjän tunnustuksen jälkeen suuri joukko maita ilmoitti tunnustavansa Baltian maiden itsenäisyyden. Osa maista palautti vain diplomaattisuhteet maihin. Näin teki Suomi, joka katsoi, että Suomi oli tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden 1920-luvun alussa, ja linjausta ei ollut koskaan peruttu.

Suomi seurasi Baltian maiden itsenäistymisprosessia sivusta, ja etenkin presidentti Mauno Koivistoa on arvosteltu tuen vitkuttamisesta. Muiden maiden matkassa Suomikin solmi diplomaattisuhteet kaikkiin Baltian maihin elokuun loppuun mennessä. Etenkin Jeltsinin vallan vakiintuminen elokuun vallankaappauksen jälkeen vaikutti Suomen päätöksiin.

Neuvostoliitto antoi tunnustuksensa Baltian itsenäisyydelle vasta syyskuun kuudentena päivänä. Tuolloin keskusvalta oli menettänyt jo täysin asemansa jäljellä olevasta Neuvostoliitosta. Valta oli käytännössä Venäjän federaation presidentillä Boris Jeltsinillä.

Ylen pitkäaikainen toimittaja Ulla-Maija Määttänen (1948–2017) aloitti Baltian-kirjeenvaihtajana Viron itsenäistymisen aikoihin 1990-luvulla. Jäädessään eläkkeelle 2011 Määttänen muisteli Aamu-tv:n haastattelussa saapumistaan Tallinnaan Baltian itsenäistymisprosessin käynnistyessä.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto