Hyppää pääsisältöön

Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Viro antoi itsenäisyysjulkistuksensa 20.8.1991 ja Latvia sitä seuraavana päivänä. Liettua oli antanut julistuksensa jo kevättalvella 1990.

Liettuan itsenäisyyden tunnusti ensimmäisenä Islanti helmikuussa 1991. Liettua ja Jeltsinin johtama Venäjä tunnustivat toisensa saman vuoden heinäkuussa. Viron ja Latvian itsenäisyyden Venäjän federaatio tunnusti vanhoillisten vallankaappausyrityksen jälkeen 24.8.1991.

Venäjän tunnustus tuli samana päivänä, kun Mihail Gorbatšov erosi NKP:n pääsihteerin tehtävistä. Eronpyyntönsä yhteydessä Gorbatšov määräsi puolueen suuren omaisuuden luovutettavaksi.

Venäjän tunnustuksen jälkeen suuri joukko maita ilmoitti tunnustavansa Baltian maiden itsenäisyyden. Osa maista palautti vain diplomaattisuhteet maihin. Näin teki Suomi, joka katsoi, että Suomi oli tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden 1920-luvun alussa, ja linjausta ei ollut koskaan peruttu.

Suomi seurasi Baltian maiden itsenäistymisprosessia sivusta, ja etenkin presidentti Mauno Koivistoa on arvosteltu tuen vitkuttamisesta. Muiden maiden matkassa Suomikin solmi diplomaattisuhteet kaikkiin Baltian maihin elokuun loppuun mennessä. Etenkin Jeltsinin vallan vakiintuminen elokuun vallankaappauksen jälkeen vaikutti Suomen päätöksiin.

Neuvostoliitto antoi tunnustuksensa Baltian itsenäisyydelle vasta syyskuun kuudentena päivänä. Tuolloin keskusvalta oli menettänyt jo täysin asemansa jäljellä olevasta Neuvostoliitosta. Valta oli käytännössä Venäjän federaation presidentillä Boris Jeltsinillä.

Ylen pitkäaikainen toimittaja Ulla-Maija Määttänen (1948–2017) aloitti Baltian-kirjeenvaihtajana Viron itsenäistymisen aikoihin 1990-luvulla. Jäädessään eläkkeelle 2011 Määttänen muisteli Aamu-tv:n haastattelussa saapumistaan Tallinnaan Baltian itsenäistymisprosessin käynnistyessä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto