Hyppää pääsisältöön

"Betonimylläri" Lauri Viita oli luonnonmullistus

Lauri Viita ei ollut kirjailija vaan luonnonmullistus, sanoo puoliso ja kollega Aila Meriluoto. Viita poltti dramaattisesti ensimmäisen version Moreeni-romaanistaan Meriluodon opiskelijaboksin uunissa.

Tietolaatikko

Lauri Viidan tuotanto:
Betonimylläri: runoja. WSOY, 1947.
Kukunor: satu ihmislapsille. WSOY, 1949.
Moreeni. WSOY, 1950.
Käppyräinen: runoja. WSOY, 1954.
Valikoima runoja. WSOY, 1958.
Suutarikin, suuri viisas: runoa ja proosaa. WSOY, 1961.
Entäs sitten, Leevi: romaani. WSOY, 1965.
Kootut runot. WSOY, 1966.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Käsikirjoitus oli tuhottava, muuten sitä ei pystyisi kirjoittamaan uudestaan, Viita selitti Moreeni-välikohtausta Meriluodolle. Vielä kirjan julkaisemisen jälkeenkin hän sanoi, että sen kirjoittamista olisi pitänyt jatkaa elämän loppuun saakka.

Samassa perheessä ei kaksi kirjailijaa tahtonut mahtua kirjoittamaan, ja Aila Meriluoto jättikin ihailemalleen suurelle runoilijalle tilaa.

Juha Virkkusen haastattelussa Aila Meriluoto puhuu mm. Viidan kirjallisesta työskentelystä, hänen asenteestaan aikansa runouteen ja akateemisesti koulutettuihin ihmisiin sekä lapsuusajan vaikutuksesta Lauri Viidan tuotantoon.

Ohjelmassa käsitellään myös Viidan suhtautumista vaimoonsa ja lapsiinsa sekä hänen mielensä pirstoutumista ja sairastumista. Meriluodon miehestään kirjoittama teos ilmestyi vuonna 1974 sarjassa "Legenda jo eläessään".

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto