Hyppää pääsisältöön

"Betonimylläri" Lauri Viita oli luonnonmullistus

Lauri Viita ei ollut kirjailija vaan luonnonmullistus, sanoo puoliso ja kollega Aila Meriluoto. Viita poltti dramaattisesti ensimmäisen version Moreeni-romaanistaan Meriluodon opiskelijaboksin uunissa.

Tietolaatikko

Lauri Viidan tuotanto:
Betonimylläri: runoja. WSOY, 1947.
Kukunor: satu ihmislapsille. WSOY, 1949.
Moreeni. WSOY, 1950.
Käppyräinen: runoja. WSOY, 1954.
Valikoima runoja. WSOY, 1958.
Suutarikin, suuri viisas: runoa ja proosaa. WSOY, 1961.
Entäs sitten, Leevi: romaani. WSOY, 1965.
Kootut runot. WSOY, 1966.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Käsikirjoitus oli tuhottava, muuten sitä ei pystyisi kirjoittamaan uudestaan, Viita selitti Moreeni-välikohtausta Meriluodolle. Vielä kirjan julkaisemisen jälkeenkin hän sanoi, että sen kirjoittamista olisi pitänyt jatkaa elämän loppuun saakka.

Samassa perheessä ei kaksi kirjailijaa tahtonut mahtua kirjoittamaan, ja Aila Meriluoto jättikin ihailemalleen suurelle runoilijalle tilaa.

Juha Virkkusen haastattelussa Aila Meriluoto puhuu mm. Viidan kirjallisesta työskentelystä, hänen asenteestaan aikansa runouteen ja akateemisesti koulutettuihin ihmisiin sekä lapsuusajan vaikutuksesta Lauri Viidan tuotantoon.

Ohjelmassa käsitellään myös Viidan suhtautumista vaimoonsa ja lapsiinsa sekä hänen mielensä pirstoutumista ja sairastumista. Meriluodon miehestään kirjoittama teos ilmestyi vuonna 1974 sarjassa "Legenda jo eläessään".

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto