Hyppää pääsisältöön

Brandonille taas Eläintarhan F3-voitto

Eläintarhanajojen F3-kilvan voitti vuonna 1956 jo kolmatta kertaa peräkkäin britti Eric Brandon Cooperillaan. Pahin kilpailija Curt Lincoln putosi kärjestä ketjun katkettua.

Tietolaatikko

Isojen sarjavalmisteisten urheiluautojen kilpailua johti alusta loppuun Curt Lincoln Jaguarillaan

Alle 2000-kuutioisten sarjan voitti Harry Saaristo (Triumph)

Yli 2000-kuutioisten erikoisvalmisteisten urheiluautojen kilpailun voitti ruotsalainen John Kvarnström Ferrarilla

Alle 2000-kuutioisissa ykköseksi ajoi Eric Brandon Halselec-Climaxilla

Curt Lincoln oli lähellä voittoa 18. Eläintarhanajon F3-kilpailussa. Ennen viimeistä kierrosta toisena olleen suomalaisen autosta katkesi ketju. Radan varteen jääneitä oli monia muitakin.

F3-kilvan kakkoseksi tuli Ruotsin Sven Andersson (Cooper) ja kolmanneksi Leo I. Mattila (Cooper).

350-kuutioisten moottoripyörien luokan voitti jo toista kertaa Australian Keith Campbell (Norton) kaikkien aikojen rataennätysajassa 111,7 km/h.

500-kuutioisten sarjassa ykköseksi ylsi Ruotsin Kuno Johansson. Maanmies Sven Andersson ajoi ulos lyöden päänsä aidanpylvääseen. Myös ylivoimaisessa johdossa ollut Keith Campbell lensi nurin 12. kierroksella. Vuoden 1954 voittaja Esko Lahti (Norton) sijoittui nyt kolmanneksi.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto