Hyppää pääsisältöön

Brecht Brechtin takana

Saksalaisesta kirjailijasta ja teatterimiehestä Bertolt Brechtistä keskustelevat toimittaja Kalevi Haikara, ohjaaja Ralf Långbacka ja kirjailija Jussi Kylätasku.

1900-luvun tärkeimpänä teatteriuudistajana pidetty Bertolt Brecht (1898-1956) kehitti draamateorioitaan poliittisen kuohunnan vuosikymmeninä 1920-30-lukujen Saksassa.

Natsien noustua valtaan vasemmistokirjailija lähti maasta ja eli mm. Suomessa ja Yhdysvalloissa, jossa hän joutui epäamerikkalaista toimintaa tutkivan komitean kuulusteltavaksi.

Vuonna 1948 hän muutti DDR:ään ja perusti siellä kuuluisan Berliner Ensemble -teatterinsa.

Brecht oli ensisijaisesti runoilija, vasta sitten yhteiskunnallinen vaikuttaja, totesi toimittaja Kalevi Haikara vuonna 1992 ilmestyneessä kirjassaan Bertolt Brecht, elämä ja teokset.

Haikaran teos nosti esiin myös toisinajattelija-Brechtin, jolla oli 90-luvun alussa sajankohtaisuutta sosialismin virheiden kriitikkona.

Äänite kuullaan lyhennettynä.

Tietolaatikko

Bertolt Brechtin tuotanto:

Suomennokset
Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle : komediakertomus hämäläishumalasta (yhdessä Hella Wuolijoen kanssa). Tammi, 1946.

Teatteriteoria; suom. Irja Hagfors. Arena, 1954.
Käännös kirjoituksista: Kleines Organon für das Theater ja Kurze Beschreibung einer neuen Technik der Schauspielkunst, die einen Verfremdungseffekt hervorbringt

Kerjäläisromaani; suom. Aarno Peromies. Tammi, 1959.
Alkuteos: Drei Groschen Roman

Renkaan vaihto; suom. Brita Turtiainen. Kustannus oy Maa-ja-kuu, 1963.

Runoja 1914-1956; suom. ja valikoinut Brita Polttila. Tammi, 1964.

Aikamme teatterista : epäaristotelelaisesta dramatiikasta; valikoinut Sigfried Unseld ; suom. Max Rand. Tammi, 1965.

Setsuanin hyvä ihminen; suom. Elvi Sinervo. Otava, 1967.
Alkuteos: Der gute Mensch von Sezuan

Runoja 1914-1956; suom. ja valikoinut Brita Polttila ; Tammi, 1964.
4. tark ja lis. p. 1973, 6. korj. p. 1999.

Kolmen pennin ooppera; suom. Max Rand ja Turo Unho. Otava, 1970.
Alkuteos: Die Dreigroschenoper

Äiti Peloton ja hänen lapsensa ; suom. Elvi Sinervo. Otava, 1975.
Alkuteos: Mutter Courage und ihre Kinder

Pakolaiskeskusteluja; [suom. Elvi Sinervo] ; Bertolt Brecht ja epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea : dokumentaatio / [suom. Turo Unho]. Tammi, 1976.
Alkuteokset: Flüchtlingsgespräche. Bertolt Brecht -testimony

Galilein elämä : näytelmä; suom. Ritva Arvelo. Otava, 1982.
Alkuteos: Leben des Galilei

Kirjoituksia teatterista; suom. Anja Kolehmainen, Rauni Paalanen ja Outi Valle
Helsinki : VAPK-kustannus, 1991.
Alkuteos: Schriften über Theater

Me-ti : käänteiden kirja; suom. ja esipuhe Vesa Oittinen. Otava, 1998.
Alkuteos: Buch der Wendungen

Setsuanin hyvä ihminen ja muita näytelmiä. Otava, 1998.
Sisältö: Setsuanin hyvä ihminen / suom. Elvi Sinervo.
Äiti Peloton ja hänen lapsensa / suom. Elvi Sinervo.
Kolmen pennin ooppera / suom. Max Rand ja Turo Unho
Alkuteokset: Der gute Mensch von Sezuan; Mutter Courage und ihre Kinder; Die Dreigroschenoper Myös nimellä: Äiti Peloton ja hänen lapsensa Kolmen pennin ooppera

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.