Hyppää pääsisältöön

Curt Lincoln Eläintarhan suomalaisvoittaja

Vuoden 1955 Eläintarhanajon ainut suomalaisvoittaja oli Curt Lincoln. Urheiluautoluokan ykkönen ajoi vuonna 1955 myös F-kolmosten kolmoseksi - ilman jarruja.

Tietolaatikko

350-kuutioisten moottoripyörien luokan voitti Australian Keith Campbell (109 km/h)

500-kuutioisten paras oli suomalainen Nils Schröder (Norton), joka voitti belgialaisen Leon Martinin puolella sekunnilla

Pienten sarjavalmisteisten urheiluautojen luokan voitti ruotsalainen Joakim Bonnier Alfa-Romeollaan

F3-luokan ykkönen oli britti Eric Brandon (keskinopeus 107,1 km/h, paras kierros 110,4 km/h), ja toiseksi tuli hollantilainen H. Hutchinson

Midgettien maaottelussa Ruotsi voitti Suomen

Erikoisvalmisteisten urheiluautojen voiton vei englantilainen Michael Head Jaguarilla, ja Lincoln sijoittui Jaguarillaan toiseksi

Katsojia ajoissa oli ennätysmäiset 85 tuhatta

Curt Lincoln ajoi Jaguarillaan kärkeen sarjavalmisteisten urheiluautojen (yli 2000 kuutiota) luokassa. F3-luokassa toisella sijalla olleen Lincolnin jarrut ja kytkin pettivät kesken kisan, mutta hän jatkoi urheasti loppuun saakka sijoittuen kolmanneksi. Selostajan mukaan hänen oli kuitenkin noudatettava "äärimmäistä varovaisuutta".

Ajoissa sattui paljon muutakin erikoista. F3-sarjassa Ruotsin Andersson ajoi ratatuomarin kumoon, mutta pahempia vammoja ei seurannut.

Sarjavalmisteisten urheiluautojen luokassa Aarre Paananen ajoi ulos, pääsi sääntöjen vastaisesti toimitsijain avulla takaisin radalle ja selvisi seitsemänneksi. Erikoisurheiluautojen kilpailussa ruotsalainen Valdemar Stener ajoi ulos ja puuta päin selviten kuitenkin vammoitta.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto