Hyppää pääsisältöön

Eduskunta pui yleislakkoa 1956

Julkaistu . Päivitetty

Yleislakon jälkipyykkiä pestiin luonnollisesti myös eduskunnassa. Keskustelua herätti myös lakon aikainen tiedonvälitys.

Lakon aikana ilmestyi vain SAK:n oma lehti Palkkatyöläinen. Täyttä monopolia se ei sentään saanut, sillä radio-ohjelmat jatkuivat.

Porvarillisten puolueiden mielestä vain yhden lehden ilmestyminen oli sananvapauden rajoittamista. Vasemmisto puolestaan katsoi, että Yleisradio ja Suomen Tietotoimisto lietsoivat lakkolaisten vastaista mielialaa.

Lakon loputtua sosialidemokraattinen pääministeri Fagerholm sanoi eduskunnassa STT:n antaneen radiouutisissaan mielikuvituksellisia kuvauksia tapahtumista ja myötävaikuttaneen väärien huhujen levittämiseen.

Eduskunnassa kolme päivää yleislakon päättymisen jälkeen ovat äänessä SKDL:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Hertta Kuusinen sekä kokoomuksen kansanedustaja Felix Seppälä.

Katso myös

Aiheeseen liittyvää

  • Mitä jäi käteen yleislakosta?

    Vaatimuksena oli tuntipalkkojen nosto 12 markalla.

    Vuoden 1956 yleislakkolaisten vaatimuksena oli tuntipalkkojen nosto 12 markalla. Palkankorotukset syötiin kuitenkin pian hintojen nousun jatkuessa ja lamakauden alkaessa.

  • Yleislakosta seurasi monenlaista riesaa

    Vuoden 1956 yleislakko kosketti tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia. Ensimmäisen lakkoviikon jälkeen lakon johto kuitenkin pääsi hallituksen kanssa sopimukseen jakeluun päästettävästä bensamäärästä.

  • Ammattiyhdistysten lippuja yleislakon aikaan helsingin tuomiokirkon portailla

    Yleislakon taustalla myös politiikka

    Vuoden 1956 yleislakko ja sen taustat.

    Vuoden 1956 yleislakon välitön syy oli taloudellinen, mutta taustalla oli myös poliittisia syitä. Kamppailu sodan jälkeisen Suomen johtajuudesta ja toistuvat hallituskriisit olivat ajalle tyypillisiä.

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto