Hyppää pääsisältöön

Eduskunta saa uuden talon

Eduskuntatalo piti alun perin rakentaa Helsingin Tähtitorninmäelle. Jo vuonna 1908 talosta oli järjestetty suunnittelukilpailu, jonka voitti Eliel Saarinen. Hanke jäi kuitenkin toteuttamatta.

Vilkkaan keskustelun jälkeen talo päätettiin rakentaa Arkadianmäelle, joka tosin sijaitsi silloisen keskustan laitamilla. Talon peruskivi muurattiin huhtikuussa 1927 ja juhlallisia vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa 1931.

Peruskiven muuraustilaisuudessa puhui rakennustoimikunnan puheenjohtaja Wäinö Wuolijoki. Kupariarkkuun suljettiin perinteisen tavan mukaan sen vuoden metallirahat.

Eduskuntatalon oli määrä valmistua jo kevääksi 1929. Lakkojen, työselkkausten ja muiden ongelmien vuoksi rakennustyö kesti kuitenkin viisi vuotta.

Alkuvuodesta 1931 talo oli vihdoin valmis. Tekniseltä varustukseltaan Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema uusi parlamenttitalo oli moderni.

”Merkinantolaite” kertoi, oliko kansanedustaja paikalla. ”Kovapuhujalaitos” mahdollisti tiedonantojen kuuluttamisen talon eri osiin. Myös istuntojen radioimista varten oli omat laitteensa.

Eduskunta sai talon käyttöönsä helmikuun alussa 1931. Maaliskuussa uusi talo toimi näyttämönä, kun tasavallan uusi presidentti P. E. Svinhufvud antoi juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto