Hyppää pääsisältöön

Edvin Laineen vuosikymmenet

Ohjelma käy professorin lapsuusmaisemissa ja seuraa Laineen joskus kovaäänistäkin luomistyötä ”Pohjantähden" ja ”Luottamuksen” kuvauksissa.

Tietolaatikko

Edvin Laineen parhaita töitä ovat mm. satuelokuva ”Prinsessa Ruusunen” (1949), evakkotarina ”Opri” (1954), ”Tuntematon sotilas” (1955) sekä Hella Wuolijoen Niskavuori-romaanien filmatisoinnit

Merkittävimpiin kotimaisiin filmeihin ja jopa kaikkien aikojen suurimpiin sotafilmeihin luettu ”Tuntematon sotilas” sai kansainvälisen katolisen elokuvapalkinnon Berliinissä vuonna 1956

Laineen viimeiseksi filmiksi jäi vuonna 1986 valmistunut ”Akallinen mies”

Lapsuutensa Iisalmessa viettänyt professori Edvin Laine (1905–89) aloitti teatteriuransa näyttelijänä Turussa vuonna 1927, mutta siirtyi seuraavan vuosikymmenen puolivälissä myös ohjaustehtäviin.

1930-40-luvuilla hän toimi jonkin aikaa Tampereen työväen teatterin apulaisjohtajana ja johtajana.

Laineen päätyömaaksi muodostui Suomen Kansallisteatteri, jossa hän työskenteli vakinaisena ohjaaja-näyttelijänä 20 vuoden ajan ja vierailevana ohjaajana senkin jälkeen vuosina 1973-1989.

Ensiroolinsa elokuvassa hän sai vuonna 1931, ja ensimmäinen elokuvaohjaus ”Yrjänän emännän synti” pääsi ensi-iltaan vuonna 1943.

Kotimaisen elokuvan jyrisevänä auktoriteettina tunnetuksi tullut Laine ehti kaikkiaan ohjata 39 filmiä.

Edvin Laineesta kertovat mm. työtoveri Matti Kassila sekä kirjailijat Väinö Linna ja Kalle Päätalo, joiden romaaneja ohjaaja on versioinut valkokankaalle useampaan otteeseen.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto