Hyppää pääsisältöön

Eeles Landström oli Suomen vakaa seiväsvaltti

Komean uran tehnyt Eeles Landström voitti ensimmäisen Euroopan mestaruutensa jo koulupoikana. Tuon ajan arvokisoissa seiväshyppy oli kestävyyslaji: ottelut saattoivat kestää täyden työpäivän yöpimeään saakka.

Suomen mestaruus oli Landströmin nimissä kahdeksasti, ja Suomen ennätystä hän paransi 13 kertaa. Yleisurheilun maaotteluissa seiväsmestari oli Suomen vakaimpia valtteja. Suomi-Ranska-maaottelussa 1958 hän teki jälleen uuden SE:n ja samalla uransa huipputuloksen ylittämällä toisena eurooppalaisena 457 cm:n korkeuden.


Eeles Landström muistelee EM-saavutuksiaan Pekka Tiilikaisen ohjelmassa. Ensimmäinen Euroopan mestaruus tuli Bernissä 1954. Suomalaiset kutsuivat tapahtumaa "sydänyön kilpailuksi", sillä kello 13 alkanut mittelö päättyi vasta kello 21.30 sähkövalaistuksessa.

Tukholmassa 1958 EM-voitto tuli kilpailussa, jossa kolme miestä hyppäsi saman tuloksen eli 450 cm. Sääntöjen mukaan ykkössija kuului sille, joka voittokorkeuden ensimmäisenä ylitti.

Ensimmäisen Euroopan ennätyksensä 447 cm Landström hyppäsi Kouvolassa 1955. EE-tulos parani vielä kolmella sentillä maaottelussa Saksaa vastaan samana vuonna 1955. Landströmin ylittäessä 450 cm:n haamurajan "stadionin noidankattila kiehui", uutisfilmi hehkutti tapahtumaa runollisesti. Seuraavana vuonna Landström lisäsi Euroopan ennätykseen vielä sentin.



Melbournen olympialaisissa 1956 Landström sijoittui seitsemänneksi. Rooman tiukassa kisassa neljä vuotta myöhemmin hän kruunasi hienon uransa olympiapronssilla.

Helmikuussa 2013 Eeles Landström nimitettiin ensimmäisenä jäsenenä suomalaisen seiväshypyn Hall of Fameen. Kun Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä risti seiväshyppääjät juhlapuheessaan "valiokarjuiksi", Landström myönsi nimityksen osuvan kohdalleen.

Teksti: Jukka Lindfors