Hyppää pääsisältöön

Eeva Joenpelto kertoo kirjailijantyöstään

Eeva Joenpelto kertoo ammatinvalinnastaan ja tuotannostaan sekä kirjailijan ja kustantajan suhteesta. Joenpelto kirjoitti yli viisikymmenvuotisen kirjailijanuransa aikana 27 romaania.

Tietolaatikko

Eeva Joenpellon (1921-2004) esikoisromaani Seitsemän päivää julkaistiin nimimerkillä Eeva Helle vuonna 1946.

Sammattilainen Joenpelto oli kirjallisuuden taiteilijaprofessorina vuosina 1980-1985.

Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi hänet nimitettiin vuonna 1982.

Romaanistaan Tuomari Müller, hieno mies Joenpelto sai Finlandia-palkinnon 1994.

Kansainvälistä Eeva Joenpelto -kirjallisuuspalkintoa on jaettu vuodesta 1988 alkaen.

EEVA JOENPELLON TUOTANTO:
Seitsemän päivää (1946)
Tulee sittenkin päivä (1950
Kaakerholman kaupunki (1950)
Veljen varjo (1951)
Johannes vain (1952)
Kivi palaa (1953)
Neito kulkee vetten päällä (1955)
Missä lintuset laulaa (1957)
Ralli (1959)
Syyskesä (1960)
Kipinöivät vuodet (1961)
Naisten kesken (1962)
Viisaat istuvat varjossa (1964)
Ritari metsien pimennosta (1966)
Halusit tai et (1969)
Vesissä toinen silmä (1971)
Vetää kaikista ovista (1974)
Kuin kekäle kädessä (1976)
Sataa suolaista vettä (1978)
Eteisiin ja kynnyksille (1980)
Elämän rouva, rouva Glad (1982)
Rikas ja kunniallinen (1984)
Jottei varjos haalistu (1986)
Ei ryppyä, ei tahraa (1989)
Avoin, hellä ja katumaton (1991)
Tuomari Müller, hieno mies (1994)
Uskomattomia uhrauksia (2000)

Teoksissaan hän kuvaa suomalaista lähihistoriaa kaunokirjallisuuden keinoin.

Joenpellon romaanit muodostavat aiheiltaan ja tyyliltään poikkeuksellisen yhtenäisen sarjan. Keskeisiä aiheita ovat itsenäisen Suomen käännekohdat, länsiuusmaalainen keskiluokka, naisen arki ja arvomaailma.

Joenpellon pääteoksena pidetään vuosina 1974 - 1980 ilmestynyttä romaanisarjaa: Vetää kaikista ovista, Kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä sekä Eteisiin ja kynnyksille.

”Parasta siinä on ollut taustatöiden tekeminen, lähihistorian ja sosiaalisten olojen tarkastelu, mitä erilaisimpien ammattien oppiminen turpeennostosta pankinjohtamiseen saakka”, kertoi Eeva Joenpelto kirjailijantyöstään vuonna 2001. (Sanojen aika.)

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto