Hyppää pääsisältöön

Eeva-Kaarina Volanen muistelee

Akateemikko ja näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen kertoo viimeiseksi jääneessä haastattelussaan pitkästä teatteriurastaan, näyttelijän työstä ja teatterin merkityksestä omalle elämälleen.

Eeva-Kaarina Volanen (1921 - 1999) syntyi Kuusankoskella. Hän vertaakin näyttelijän ja miksei yleensäkin ihmisen elämää kosken pauhuun ja pyörteisiin: komeaa ja kiehtovaa, mutta myös vaarallista. Lisäksi se on täynnä vauhtia, välillä edessä on suvanto. Jossain kaukana virta tasaantuu ja laskee mereen.

Eeva-Kaarina Volanen ei koskaan varsinaisesti päättänyt ryhtyä näyttelijäksi. Sellainen hänestä vain tuli. Nuorelle Volaselle liikunta oli tärkeää ja hän harrastikin tanssia. Omien sanojensa mukaan hän ajautui teatterialalle juuri tanssin ja liikunnan kautta. Volanen oli oppilaana legendaarisen Hilma Jalkasen tanssikoulussa, jossa keskeinen oppi oli ottaa mallia eläinten tavasta liikkua.

Vuonna 1945 Volanen aloitti työnsä Kansallisteatterissa Helsingissä. Teatterin suuret tähdet Tauno Palo, Ansa Ikonen, Aku Korhonen eivät pelottaneet Volasta, sillä hänellä ei ollut itsensä suhteen suuria vaatimuksia eikä hän odottanut, että hänelle tuotaisiin rooleja. Hän oli myös hyväksynyt mahdollisuuden, ettei teatteriura olisikaan häntä varten ja siksi hän oli varautunut henkisesti lähtemään teatterista.

Väitteet näyttelijöiden itsekeskeisyydestä Volanen haluaa kumota. Hän mukaansa näyttelijät eivät luule itsestään mitään. Päinvastoin. Jokaisella on tekemistä itsensä kanssa, ja ennen esitystä näyttelijä yrittää pitää itsensä koossa. Tulee myös hetkiä, jolloin näyttelijä tuskailee, miten hän pärjää roolissaan. Volanen toteaa, että taannoin hän oli vähällä kieltäytyä menemästä yleisön eteen, sillä hän oli alkanut hermostuttaa niin kovin. Ramppikuume ei hellitä, vaikka kokemusta olisi jo karttunut.

Eeva-Kaarina Volanen työskenteli Kansallisteatterissa 45 vuotta, mutta ohessa hän näytteli myös lukuisissa elokuvissa, joista tunnetuimpia ovat Ruma Elsa ja Katupeilin takana.

Jäätyään eläkkeelle teatterista Volanen jatkoi näyttelemistä ja esiintyi omissa runoiltamissaan.Eeva-Kaarina Volanen oli arvostettu ja palkittu näyttelijä. Hän sai muun muassa Pro Finlandian, Ida Aalberg -palkinnon sekä elokuva-alan Jussi-palkinnon neljä kertaa.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto