Hyppää pääsisältöön

Einar Sundströmin uudenvuodenpuhe

Einar Sundström syrjäytti kiistellyn Hella Wuolijoen Ylen pääjohtajan paikalta vuonna 1949. Olympiavuonna 1952 pitämässään uudenvuodenpuheessa hän yllytti suomalaisia kohentamaan maansa brändiä: siistimään nurkkansa ja opettelemaan kohteliaisuutta.

Epäpoliittinen porvari Einar Sundström (1899–1974) johti Yleisradiota vuoteen 1964 asti. Hänen kaudellaan radio siirtyi ulalähetyksiin ja televisiotoiminta käynnistyi.

Uudenvuodenpuheessaan pääjohtaja ei tarkastellut pelkästään mennyttä vuotta vaan koko vuosisataa. Alkava vuosi oli olympiavuosi, joka nostaisi Suomen koko maailman tietoisuuteen.

Kasvojen peseminen, talojen maalaus ja takapihojen siivoaminen ei riittänyt. Kisaisännyyttä hoitavalta kansalta edellytettiin myös vieraanvaraisuutta ja hyväntahtoisuutta.

Tietolaatikko

Pääjohtaja Einar Sundström ei ollut kiinnostunut ohjelmatoiminnasta, vaan jätti sen ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoman (1904-1969) hoidettavaksi. Sundströmin ja Koskiluoman aikana Yleisradio vältti kannanottoja äärimmäisyyksiin asti. Aihetta ei voinut ottaa esille, mikäli oli pelättävissä, että se synnyttäisi keskustelua. Myös kevyt musiikki oli epäsuosiossa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto