Hyppää pääsisältöön

Eläintarhan juhlakisat

Sivuvaunulliset pyörät olivat vuoden 1958 ajoissa toista kertaa mukana. Luokasta löytyi Eläintarhan historian ainoa naispuolinen voittaja.

Tietolaatikko

500-kuutioisten moottoripyörien kilpailun paras oli edellisvuotinen voittaja, länsisaksalainen Ernst Hiller, jonka keskivauhti 112,4 km/h oli uusi rataennätys

Yli 2000-kuutioisten matkailuautojen kilpailun voitti ylivoimaisesti Curt Lincoln Ferrarilla

Pienemmän matkailuautoluokan paras oli Ruotsin C.G. Hammarlund Porscheineen

Yli 2000-kuutioisten avoimen autoluokan voitti ylivoimaisesti Englannin Graham Whitehead Aston Martinilla

Alle 2000-kuutioisten avoimen luokan kärkeen ajoi Le Mansin kaksinkertainen voittaja, englantilainen Ivor Bueb (Lotus), jonka rataennätys 26.38.03 vastasi 114 km/h:n keskinopeutta

20. Eläintarhanajossa sivuvaunullisten moottoripyörien kilpailun voittivat ranskalainen Jacques Drion ja saksalainen Ingeborg Stoll. Stoll oli kisojen ainut naisosanottaja ja koko Eläintarhanajojen historian ainoa naisvoittaja.

350-kuutioisten moottoripyörien kilpailun voitti Irlannin Austin Carson. Hänen aikansa 27.13.14 merkitsi yli 110 km/h keskinopeudetta. Toiseksi tuli Ruotsin ihailtu Susi-Olle Nygren, vuoden 1951 ykkönen. Formula Junior –sarjan vuonna 1962 voittanut Nygren on Eläintarhanajojen ainut sekä moottoripyörä- että autoluokassa voittanut ajaja.

Autoluokissa oli mukana yhdeksän ajokkia puutavaramies Carl-Johan Askolinin edellisvuonna perustamasta Askolinin tallista.

F3-luokassa Curt Lincoln ajoi Cooperillaan kahdeksannen voittonsa Eläintarhassa. Kaikkiaan hän keräsi kaksitoista ykkössijaa. Toiseksi tiukassa kisassa tuli Lincoln sitkeä kilpakumppani Heimo Hietarinta (Cooper). Fred Geitelin Cooper syttyi tuleen. Onnettomuuksien varalta järjestäjät olivat varautuneet käsisammuttimin.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto