Hyppää pääsisältöön

Elämän kuluttama Olavi Virta tunsi yhä arvonsa tangon mestarina

Olavi Virta sai suosion lisäksi kokea myös laulajanuran varjopuolet, rasittavan kiertolaiselämän ja ajoittain julman julkisuuden. Muusikkokollega ja tv-toimittaja Matti Heinivaho teki sairaasta tangokuninkaasta vuonna 1970 laajan haastattelun, joka aikanaan jäi julkaisematta.

Tietolaatikko

Matti Heinivaho haastatteli Olavi Virtaa helmikuussa 1970. Hän toimitti materiaalista vasta vuonna 1996 tv-ohjelman Muistojeni tango, josta oheiset videonäytteet on leikattu. Koko haastattelu (työnauhoilta hieman editoituna versiona) on kuultavissa oheisilla audioklipeillä.

Haastattelu on tehty runsaat kaksi vuotta ennen Olavi Virran (1915—1972) kuolemaa. Halvauksen läpikäynyt vanha mestari puhuu vaivalloisesti, mutta kyseessä on silti arvokas dokumentti Suomen iskelmähistorian ensimmäisestä supertähdestä.

Virta levytti kaikkiaan noin 600 kappaletta, joista kymmenet ovat suomalaisen iskelmän kulmakiviä. Vaikka hänen laulunlahjansa arvioitiin koulussa vain seiskan arvoisiksi, Virrasta tuli Suomen ehkä kaikkien aikojen suosituin laulaja. Hän aloitti 8-vuotiaana piano-opinnot ja siirtyi myöhemmin kevyemmin liikuteltavaan viuluun.

Orkesterisolistin, levylaulajan ja elokuvanäyttelijän uran Virta aloitti jo 1930-luvulla. Sodan aikaan hän toimi esiintyjänä ja kuuluttajana Kannaksen rintamaradiossa. Sodan jälkeen hän työskenteli eri orkesterien kanssa laulaen mm. Erkki Ahon maineikkaan swingorkesterin solistina Harmony Sistersin kera.

Hän esiintyi samaan aikaan myös revyyteatteri Punaisessa myllyssä ja oli 1950-luvun alkuvuosina mukana huippumenestyksekkäässä Kipparikvartetissa. Virran liiketoimiin kuuluivat kirjapainoliike, nuottikustantamo ja useat musiikkikaupat.

Olavi Virran suurten levytysten aika sijoittuu 1950-luvun puolivälin kummallekin puolen. Vuonna 1953 levytetyistä kappaleista Tulisuudelma, Ennen kuolemaa ja La Cumparsita hän sai uransa ensimmäiset kultalevyt vuonna 1971.

Virta puhuu Heinivaholle myös uransa alamäestä ja sairastelustaan. Alkoholia kului keikkaelämässä reippaasti, ja vaikka Virta kiistääkin oman alkoholinkäyttönsä aiheuttaneen ammatillisia ongelmia, hänen orkesterinsa ”tuppasi mälläämään vähän liikaa”. Ilomantsissa vuonna 1959 yhtyeen hanuristi olikin niin pahasti juovuksissa, että poliisi korjasi hänet putkaan.

Asiasta seurasi räikeä lehtikirjoittelu, jossa perättömästi väitettiin Virran itsensä sammuneen lavalle. Vauhdikasta ja näyttävää elämää viettänyt tähti menetti maineensa ja sai velkojat kimppuunsa. Tangokuningas saattoi tiivistää tunnelmat toteamukseen: ”Te viette kaiken, mutta ääntä ette vie.”

Scandia-yhtiö levytti vielä 1960-luvun alussa uudestaan Virran komeimpia bravuureja, mutta kokonaisuutena hänen uransa oli jo kääntynyt laskusuuntaan. Alkoholiongelma syveni, ja 1960-luvun lopussa Virran voimat olivat jo melkoisen lopussa. Hänellä oli tilillään kolme maksakirroosia, sokeritauti ja lievä halvaus.

Virta asui Tampereen Pispalassa Hulda Simulan hoidossa. Haastattelussa hän kertoo käyvänsä yhä silloin tällöin keikoilla ja saavansa ihailijoilta postia.

Virta arvioi, ettei uudemmilla laulajilla ole suuriakaan mahdollisuuksia päästä samaan terään kuin hän itse. Mutta nykyaikana, jolloin tyylit ovat muuttuvaisia, saattaa kaupallinen menestys olla parempikin kuin ennen. Tangon hän uskoi joka tapauksessa säilyvän suomalaisten sydämissä popmusiikin paineenkin alla.

Perintöprinsseistään Virta piti parhaana Eino Gröniä, mutta tämänkin vikana oli liika alkoholinkäyttö. Kultalevyjen luovutustilaisuudessa Helsingin Seurahuoneella perintöprinssi Grön laulaa mestarille Tulisuudelmaa.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.