Hyppää pääsisältöön

Elisabet II Kekkosen vieraana

Elisabetin ja Edinburghin herttuan Philipin vierailun isäntänä toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Toukokuussa 1976 järjestetyn valtiovierailun ohjelmaan kuului mm. lettujen syöntiä ja koskenkorvan juontia.

Elisabeth ilmestyi Linnan parvekkeelle vain hetkeksi, mikä oli pettymys monelle suomalaiselle. Kadulla odottaneet olisivat halunneet ihailla kuningasparia pitempäänkin.

Presidentti Kekkonen tarjosi kuningattaren kunniaksi juhlaillallisen. Tarjolla oli purjosipulilientä, poronsatulaa, korvasieniä ja jälkiruokana ruusunmarjaparfeeta.

Illallispuheissa kiiteltiin muun muassa maiden hyviä kauppasuhteita.

Illallispuheensa aluksi presidentti Kekkonen toivotti kuningattaren lämpimästi tervetulleeksi Suomeen koko kansan puolesta. Kekkonen arveli puheessaan Suomen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hyvien suhteiden perustuvan molemminpuoliselle kunnioitukselle ja kansojen luonteiden samankaltaisuudelle. Hän kertoi luottavansa siihen, että maiden välinen kauppa tulee säilymään aktiivisena ja elinvoimaisena. Kekkonen kiittää myös Yhdistyneen Kuningaskunnan monia aloitteita kehitysmaiden olojen parantamiseksi. Lopuksi Kekkonen nostaa maljan hänen korkeutensa, kuningatar Elisabeth II ja prinssi Philipin kunniaksi ja toivoo näille antoisaa vierailua Suomessa.

Kuningatar Elisabeth II kertoi puheessaan suomalaisten olevan hyvässä maineessa Britanniassa. Suomalaisten vieraanvaraisuus on mainittu Englantilaisessa kartastossa jo vuonna 1680. Kuningatar keventää arvovaltaista tunnelmaa toteamalla, että vaikka kansojemme menneisyydessä on ollut selkkauksia, niin merimatka Suomenlinnan ohi Helsinkiin oli täysin rauhanomainen. Britannian ja Suomen kauppasuhteista puhuessaan kuningatar mainitsee, että Suomen teolliseen kehitykseen ovat vaikuttaneet vahvasti kaksi skotlantilaista herraa, James Finlayson (Finlaysonin tehtaat) ja William Crichton (Wärtsilän telakat). Britannia on Suomelle tärkeä vientimaa. Kuningatar ylistää suomalaista taidetta, muotoilua ja muusikkoja. Hän kertoo ihailevansa Suomen yhteiskunnallista kehitystä viimeisten 30 vuoden aikana ja presidentti Kekkosen myötävaikutusta tähän kehitykseen pääministerinä ja presidenttinä. Suomalaisten näkyminen kansainvälisissä pöydissä ja rauhanturvaoperaatioissa on Kekkosen ulkopolitiikan ansiota. Suomi voi olla ylpeä ja kiitollinen monesta asiasta, joista suuri osa on Kekkosen henkilökohtaista aikaansaannosta. Lopuksi kuningatar Elisabeth II nostaa maljan suomalaisille: ”I raise my glass to the president of Finland, to his achievements, and to the happiness and prosperity of the Finnish people.”

Lue lisää:

SisältöEnglannin kuningatar Elisabeth II (1976).

Hello, Elisabeth!

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

Lue lisää:

Kukingatar Elisabet saapuu Suomenlinnaan 1976.

Kuningatar Elisabet II saapuu Suomeen

Englannin kuningatar Elisabet II vieraili Suomessa toukokuussa 1976. Kuningatar keräsi kymmeniätuhansia ihailijoita ja uteliaita jo saapuessaan satamaan.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto