Hyppää pääsisältöön

Elmu valtasi Lepakkoluolan kulttuurille

Elävän musiikin yhdistys Elmun aktivistit aloittivat 19. elokuuta 1979 omavaltaisesti entisen alkoholistien yömajan siivouksen tunnuksenaan "Musiikkitalo Helsinkiin".

Elävän musiikin yhdistys ilmoitti, että sen tarkoituksena on auttaa Helsingin kaupunkia kunnostamaan tilat kulttuuria varten.

"Lepakoksi" tai "Lepakkoluolaksi" kutsuttu rakennus sijaitsi Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Lepakon valtaus yhdistettiin Koijärvi-liikkeen edustamaan suoran kansalaisaktivismiin. Se nähtiin osaksi vaihtoehtoliikehdintää, johon kuului mm. omakustanteisten pienlehtien vyöry.

Neuvottelujen jälkeen kaupunki vuokrasi talon Elmulle nimelliskorvauksella. Yhdistys joutui kuitenkin itse vastaamaan kiinteistön hoidosta ja remonttitöistä.

Lepakko toimi kuitenkin aktiivisena musiikkitalona vuoteen 1999 asti, jolloin se purettiin liikerakennuksen tieltä.

Elmun ja Radio Cityn perustaja sekä Lepakon vahva mies Christian Moustgaard (1950–2018) vieraili Arto Nybergissä joulukuussa 2011. Kulttuurivaikuttaja oli tuolloin puuhaamassa taiteiljakoti Jallukkaa Helsingin Jätkäsaareen. Haastattelussa kerrattiin myös Lepakon ja Elmun vaiheita Moustgaardin näkökulmista.

Tietolaatikko

Elävän musiikin yhdistys Elmu ry perustettiin Helsingissä 17.5.1978. Lepakkoluolan purkamisen jälkeen sen toimipaikkana on ollut Helsingin Hietalahdessa sijaitseva Nosturi. Elmu viettää 40-vuotisjuhliaan 17.5.2018.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto