Hyppää pääsisältöön

Elokuvan kriisi oli 1970-luvulla kuuma ideologinen kiistakysymys

Suomalainen elokuva on käynyt läpi monia ongelmakausia. Sellaista elettiin myös 1970-luvun alussa, ja asiasta taitettiin ankarasti peistä. Kiistelyssä törmäsivät kiivaasti yhteen erilaiset arvomaailmat ja poliittiset näkemykset.

Olli Alhon vetämässä Painopiste-lähetyksessä pohditaan, olivatko filmikriisin syyllisiä liike-elämää myötäilevät elokuvasäätiön byrokraatit vai tosikkomaiset vasemmistoohjaajat. Oliko vikana amerikkalaisten elokuvavälittäjien painostus maahantuojia kohtaan, vai tehtiinkö Suomessa liian tylsiä elokuvia?

Vuonna 1971 tehdyssä tv-ohjelmassa kriitikko Peter von Bagh sanoo nimenomaan amerikkalaisten yhtiöiden vaikuttavan ratkaisevasti siihen, minkä henkistä elokuvaa Suomessa esitettiin. Tarjolla oli pääosin "7—8-vuotiaan henkiselle tasolle ohjelmoitua väljähtynyttä Hollywood-elokuvaa". Esimerkiksi eteläamerikkalainen ja japanilainen elokuva puuttui kokonaan. Lattea elokuva-ohjelmisto madalsi myös kotimaisen elokuvan rimaa, ja uusien kansainvälisten virtausten mukaiset suomalaisfilmit "syljettiin sivuun", koska sen kaltaisia ei ollut totuttu näkemään. Maahantuonnin ongelma oli rakenteellinen eikä muuttuisi, ennen kuin maahan saataisiin kunnallisten elokuvateatterien verkosto ja sitä palveleva valtiollinen maahantuontitoimisto.

Painopiste-ohjelmassa elokuvan kriiisistä keskustelevat Kyösti Skyttä, Hilkka Eklund, Yrjö Larmola, Paula Tuomikoski ja Mirja Ruikka. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat von Bagh ja maahantuojia edustava Leo Jarden.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto