Hyppää pääsisältöön

Elokuvan kriisi oli 1970-luvulla kuuma ideologinen kiistakysymys

Suomalainen elokuva on käynyt läpi monia ongelmakausia. Sellaista elettiin myös 1970-luvun alussa, ja asiasta taitettiin ankarasti peistä. Kiistelyssä törmäsivät kiivaasti yhteen erilaiset arvomaailmat ja poliittiset näkemykset.

Olli Alhon vetämässä Painopiste-lähetyksessä pohditaan, olivatko filmikriisin syyllisiä liike-elämää myötäilevät elokuvasäätiön byrokraatit vai tosikkomaiset vasemmistoohjaajat. Oliko vikana amerikkalaisten elokuvavälittäjien painostus maahantuojia kohtaan, vai tehtiinkö Suomessa liian tylsiä elokuvia?

Vuonna 1971 tehdyssä tv-ohjelmassa kriitikko Peter von Bagh sanoo nimenomaan amerikkalaisten yhtiöiden vaikuttavan ratkaisevasti siihen, minkä henkistä elokuvaa Suomessa esitettiin. Tarjolla oli pääosin "7—8-vuotiaan henkiselle tasolle ohjelmoitua väljähtynyttä Hollywood-elokuvaa". Esimerkiksi eteläamerikkalainen ja japanilainen elokuva puuttui kokonaan. Lattea elokuva-ohjelmisto madalsi myös kotimaisen elokuvan rimaa, ja uusien kansainvälisten virtausten mukaiset suomalaisfilmit "syljettiin sivuun", koska sen kaltaisia ei ollut totuttu näkemään. Maahantuonnin ongelma oli rakenteellinen eikä muuttuisi, ennen kuin maahan saataisiin kunnallisten elokuvateatterien verkosto ja sitä palveleva valtiollinen maahantuontitoimisto.

Painopiste-ohjelmassa elokuvan kriiisistä keskustelevat Kyösti Skyttä, Hilkka Eklund, Yrjö Larmola, Paula Tuomikoski ja Mirja Ruikka. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat von Bagh ja maahantuojia edustava Leo Jarden.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto