Hyppää pääsisältöön

Empaattinen ohjelmapolitiikka oli Sakari Kiurun kantavia ajatuksia

Pääjohtaja pohtii Yleisradion asemaa muuttuneessa tiedotusilmastossa. Sakari Kiurun johtajakaudella Ylen monopoli murtui radioalalla.

Satelliitti- ja kaapelitelevisiot haastoivat 1980-luvulla Yleisradion kilpailuun tv-sektorilla.

Ottaisiko Yle mallia Italiasta, jossa vapaa kilpailu oli johtanut "amerikkalaistyyppisen ohjelmiston tyranniaan", Kiurulta kysyttiin vuonna 1984. Pääjohtajan mielestä Ylen tuli kilpailla suomalaisella viihteellä ja luopua siitä, mitä muut tarjosivat.

"Empaattinen ohjelmapolitiikka" oli Kiurun kantavia ajatuksia. Se tarkoitti esimerkiksi ohjelmantekijöiden asettumista käsittelemiensä henkilöiden näkökulmaan. Katsojan tulisi voida nähdä ohjelmissa esitetyt kohtalot ja tapahtumat ominaan.


Tietolaatikko

Valt.kand, kasvatustieteen tohtori h.c. Pentti Sakari Kiuru (s. 1926) toimi Yleisradion pääjohtajana vuosina 1980-89

Kiuru tuli Yleisradioon Kulutusosuuskuntien Keskusliitosta vuonna 1975 demarien saatua TV1:n johtajan paikan, jota Kiuru hoiti vuoteen 1979

Kiurun aikana Yleisradio loi yhdessä MTV:n ja Nokian kanssa kolmannen valtakunnallisen tv-verkon

Hänen kaudellaan tehtiin myös päätös radion uudesta kanavajaosta

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto