Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen presidentti astuu virkaansa 1919

Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg valittiin virkaansa heinäkuussa 1919. Kuningashaaveet, joita erityisesti oikeisto oli suosinut, haudattiin nopeasti. Suomesta tuli tasavalta.

Ensimmäisen maailmansodan ja Suomessa käydyn kansalaissodan seurauksena tasavallan kannattajat pääsivät enemmistöön.

Suomen kuninkaaksi valittu saksalainen prinssi Friedrich Karl, josta piti tulla Väinö I, kieltäytyi ottamasta tehtävää vastaan. Saksa oli kokenut ensimmäisessä maailmansodassa tappion.

Ståhlberg oli ollut keskeisesti vaikuttamassa uuden hallitusmuodon sisältöön. Nyt hänestä tuli eduskunnan valitsemana presidenttinä myös käytännössä uuden perustuslain ja tasavaltalaisten muotojen vakiinnuttaja.

Ståhlberg toimi presidenttinä vuosina 1919 - 1925. Toisesta kaudesta hän kieltäytyi, koska hänen mielestään saman henkilön ei ollut hyvä hoitaa presidentin tehtäviä kahta peräkkäistä kautta.

Vuosien 1931 ja 1937 presidentinvaaleissa Ståhlberg oli kuitenkin ehdokkaana, mutta kummassakin vaalissa hän jäi valitsematta niukimmalla mahdollisella äänimäärällä.

Presidentiksi tulleessaan Ståhlberg oli leskimies. Seuraavan vuonna hän avioitui leskirouva Ester Hällströmin kanssa ja presidentinlinna sai emännän. Ester Ståhlberg on kuvannut avioliittoa päiväkirjoissaan, jotka on julkaistu kahtena kirjana.

Ståhlberg oli koko poliittisen uransa ajan oikeiston hampaissa. Lokakuussa 1930 Lapuan liikkeen kannattaja kyyditsivät presidenttiparin Helsingistä Joensuuhun. Kohua ja yleistä pahennusta herättänyt kyyditys käänsi Lapuan liikkeen kannatuksen laskuun. Kyydityksen seurauksena kenraali K. M. Wallenius joutui eroamaan yleisesikunnan päällikön tehtävästä.

Presidenttikautensa jälkeen Ståhlberg toimi 1930-luvulla kansanedustajana.

Huom. Virkaanastujaispuhe on tehty jälkiäänityksenä vuonna 1939.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto