Etelä-Afrikan huomispäivä

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 21.11.2011 - 18:55

Vuonna 1966 arvuuteltiin, loppuuko apartheid sabotaashiin vai värillisten ostovoiman kasvuun?

Etelä-Afrikan alemmissa oikeuksissa melkein kaikki tuomarit olivat nationalistipuolueen jäseniä, sanoo eteläafrikkalainen lakimies. Ellei ylempiä oikeusasteita olisi, istuisivat kaikki poliittisista rikkeistä syytetyt vankiloissa.

Vuonna 1966 tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun YK tuomitsi intialaisperäisen väestön syrjinnän Etelä-Afrikassa. Järjestelmällistä apartheidpolitiikkaa oli harjoitettu 18 vuotta.

Katso myös

global.finland -tietopankki: Etelä-Afrikka (global.finland.fi)
Talviolympialaiset 1980 (fi.wikipedia.org)

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kommentteja 7
Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Kommentteja 5
Tietoisku: Kesäkissa

Tietoisku: Kissan heitteillejättö on rangaistava teko.

Suomalaisia valistettiin vuonna 1978 kissojen kohtelusta. Uutisfilmi muistutti, että kissan heitteillejättö on rangaistava teko. Filmillä painotettiin, että kissaa ei saa jättää luontoon, kun kesälomanvietosta mökiltä palataan takaisin kotiin.
Mukavasti matkaan junalla

VR:n esittelyfilmissä kiidetään junalla suvena ja talvena

Halki vehreiden Suomen suvimaisemien ja lumisten talvinäkymien porhaltavat junat Valtionrautateiden vuonna 1972 valmistuneessa esittelyfilmissä, jossa luodaan myös katsaus VR:n henkilöliikenteen uudistuksiin ja parannuksiin.

Kommentteja 15

2021

Näin isättömästä tytöstä kasvoi lippispäinen, vähemmistöjä puolustava presidentti - "Ei minusta oikein saa pyhäpäivän koristusta"

Tarja Halosen elämäntarina isättömästä tytöstä presidentiksi

Sukunsa ensimmäinen ylioppilas Tarja Halonen opiskeli juristiksi ja työskenteli ammattiyhdistysliikkeessä kunnes pääsi eduskuntaan. Nimitys ensimmäiseksi naisulkoministeriksi yllätti monet: lentolippu oli tilattu Pertti Paasion nimellä.

2017

Dokumenttiprojekti: Winnie

Winnie Mandela kertoo dokumentissa omasta elämästään.

Winnie Mandela kertoo dokumentissa omasta elämästään ja Etelä-Afrikan vapaustaistelun vaiheista.
Toimittajalegenda Vesa Toijonen: "Some-aikakaudellakin on oltava läsnä – ja etsittävä totuutta"

Ylen toimittaja Vesa Toijonen jää kesällä eläkkeelle.

"Ulkomaanreportaaseja kannattaa katsoa, jotta ymmärtäisimme millaisessa maailmassa me elämme", sanoo toimittaja Vesa Toijonen.

Kommentteja 1

2006

Pääministeri Hendryk Verwoerd murhattu

Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmän keskeinen arkkitehti puukotettiin syyskuussa 1966.

2023

Kina uttryckte ”starkt missnöje” med G7-ländernas kommuniké

Toppmötet ordnas i Hiroshima.

Ledare från sju rika nationer – de så kallade G7-länderna – har deltagit i ett toppmöte sedan fredagen i den japanska staden Hiroshima.
Svårt för Svensk Ungdom att samarbeta med Sannfinländarna – ”Hur kan vi arbeta med partier som använder identitetspolitik för att förtrycka minoriteter?”

Svensk Ungdom håller kongress i Åbo.

Regeringsförhandlingarna väcker starka känslor i SFP:s ungdomsorganisation Svensk Ungdom. SU samlades på lördagen till förbundskongress i Åbo.
FN:s Guterres: Jämställdhet mellan könen uppnås först om 300 år

Varnar om att gjorda framsteg försvinner.

FN:s generalsekreterare Antonio Guterres varnade på måndag att de framsteg som gjorts gällande jämställdhet är på väg att försvinna ”rakt framför ögonen på oss”. Guterres sade att det kommer att ta tre århundraden före det råder jämställdhet mellan könen. – Jämställdheten är allt längre bort. Med den nuvarande utvecklingen räknar UN Women (FN:s jämställdhetsorgan) att den ligger 300 år framåt i tiden, sa Guterres i ett tal i FN:s generalförsamling.

2021

Sydafrikas före detta president FW de Klerk är död – kontroversiella nobelpristagaren ber om ursäkt för apartheid

I en förinspelad video ber de Klerk om ursäkt.

Frederik Willem de Klerk avled idag, torsdag, i cancer som 85 år gammal, meddelar de Klerks stiftelse. I en förinspelad video som släpptes några timmar efter de Klerks död ber han om ursäkt för smärtan som apartheid orsakat.

Katso myös

Aiheeseen liittyvää

2021

2017

2006

Relaterade artiklar

2023

2021

Muualla Yle.fi:ssä