Paavo Rytsä
Yle
Idea Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin järjestämisestä tuli alun perin sosialistisilta mailta. Länsimaat vastustivat vielä 1960-luvulla ajatusta, sillä se tuki niiden mielestä vain itäblokin tavoitteita.
ETYK
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK, Etyk) ensimmäinen vaihe oli ulkoministerien kokous Helsingissä vuonna 1973, toinen Genevessä pidetyt neuvottelut 1973–1975 ja kolmas Helsingissä pidetty huippukokous 1975.
Finlandia-talossa heinä- ja elokuun vaihteessa 1975 pidetyssä huippukokouksessa olivat mukana 35 maan valtionpäämiehet: kaikki Euroopan valtiot (Albaniaa ja Andorraa lukuun ottamatta) sekä Yhdysvallat ja Kanada.
Neuvostoliitto oli esittänyt konferenssin järjestämistä jo aiemmin 1960-luvulla. Tavoitteena sillä oli silloisten rajojen tunnustaminen.
Suomi tarjoutui aloittamaan tunnustelut konferenssin järjestämiseksi jo vuonna 1969. Tämän jälkeen Suomi nimitti lähettilään tunnustelemaan Euroopan maiden halukkuutta koollekutsumiseen.
Jaakko Iloniemi aloitti Etyk-lähettiläänä Genevessä 1973 ja jatkoi tehtävässä aina Helsingin 1975 kokoukseen asti.
Suomi ehdotti Neuvostoliiton esityksestä poiketen, että myös Kanada ja Yhdysvallat osallistuisivat konferenssiin. Nato-maat hyväksyivät Suomen ETYK-isännyyden vuonna 1972.
Helsingissä pidetty kokous oli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen kolmas ja viimeinen vaihe. Sitä edelsivät Suomessa vuonna 1973 järjestetty ulkoministerien kokous ja Genevessä pidetty diplomaattitasoinen kokous.
Teksti: Paavo Rytsä
