Hyppää pääsisältöön

Filmikonkari Matti Kassila innostui dokumenteista ja uudesta aallosta

Matti Kassila myöntää, että elokuva muistuttaa musiikkia, sillä siinäkin on kyse monien eri instrumenttien yhteistoiminnasta. Filmiä kuitenkin "sävelletään" vielä tehdessä: "Improvisointivara on säilytettävä."

Matti Kassila oli 1950-luvun tärkeimpiä uusia elokuvaohjaajia. Hänen esikoispitkänsä Isäntä soittaa hanuria valmistui 1949, ja oheiseen radiohaastatteluun mennessä hän oli ohjannut yli 20 kokoillan filmiä.

Kassilan tuotantoon kuului paljon kirjallisiin teoksiin perustuvia filmejä, vaikka hän katsoikin, että alkuperäiskäsikirjoitukset tarjosivat monipuolisempia tilaisuuksia elokuvan keinojen käyttämiseen. Romaanifilmatisoinneista läheisin oli Sillanpään teokseen pohjaava Elokuu (1956), omista alkuperäisaiheista taas vahvan filmillinen Tulipunainen kyyhkynen (1961).

Italialaiset ohjaajat, kuten Fellini ja Antonioni, kiinnostivat Kassilaa suuresti. Myös ranskalainen elokuva oli kautta aikojen viehättänyt häntä.

Kassila kuului uutta aaltoa edeltävään sukupolveen, mutta tämä elokuvan uudistusliike oli tuonut hänenkin ilmaisuunsa paljon uutta "vaikkei se ehkä niin helposti näykään". Sininen viikko (1954) puolestaan edusti Kassilan Bergman-kautta, jolloin "ihailin hänen tekotapaansa ja ilmaisukeinojaan".

Kaarle Stewen haastatteli Kassilaa pitkän näyttelijälakon aikana, joka oli pakottanut ohjaajan etsiytymään television piiriin. Kassila pitää asiaa hyvänäkin, sillä tv-työ opetti katsomaan kuvallista ilmaisua uudesta näkökulmasta.

Tällä haavaa Kassila oli erityisen kiinnostunut dokumentti-ilmaisusta, josta hän mainitsee esimerkkeinä elokuvansa Kolmen kaupungin kasvot (1964) ja Italianmatka (1964). Parhaillaan työn alla oli tv-elokuva Luoti sydämessä, tositapaukseen perustuva tarina 9-vuotiaasta suomalaispojasta, joka saa pienoiskiväärin ammuksen rintaansa ja leikataan kaksi kuukautta myöhemmin Tukholmassa.

Suomalaisella elokuvalla alkoi olla taiteellisia edellytyksiä menestykseen, Kassila sanoo, mutta teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien laita oli paljon kehnommin. Hän vaatiikin elokuvalle roimasti isompaa ja monipuolisempaa valtiontukea Ruotsin esimerkin mukaisesti.

Vuonna 2007 Kassila oli ollut suomalaisen näytelmäelokuvan keskipisteessä jo yli 60 vuoden ajan. Kari Paljakka ohjasi hänestä henkilökuvan, jossa Kassila käy läpi omaa historiaansa Markku Pölösen haastattelemana.

Tietolaatikko

Matti Kassilan tuotantoon kuuluvat mm. komediat "Hilmanpäivät", "Radio tekee murron" ja "Lasisydän", Sillanpää-filmatisoinnit "Elokuu" ja "Ihmiselon ihanuus ja kurjuus", Ilmari Kiannon romaaniin perustuva "Punainen viiva", modernia ilmaisua hakeva "Sininen viikko" ja neljä Komisario Palmu -rikoskomediaa. Kassila on toiminut taiteilijaprofessorina vuosina 1975–1980.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto