Hyppää pääsisältöön

Finnairin kone Oulusta Helsinkiin kaapattiin Seutulaan

30. syyskuuta vuonna 1978 oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Oulusta Helsinkiin.

Tietolaatikko

Aarno Lamminparras (s. 1941) tuomittiin vuonna 1979 seitsemäksi vuodeksi vankeuteen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä kaappauksesta. Vuonna 2010 tapauksesta ilmestyi Lauri Puintilan kirja Kaappari Lamminparras. Aihetta käsittelevän ohjaaja Aleksi Mäkelän elokuvan on ilmoitettu saavan ensi-iltansa vuonna 2012.

Ensimmäinen kotimainen konekaappausyritys tapahtui jo vuonna 1971. Tuolloin lentohenkilöstö taltutti kaappausta yrittäneen nuoren suomalaisnaisen.

Heinäkuussa 1977 kaksi venäläistä nuorukaista kaappasi neuvostoliittolaisen matkustajakoneen maan sisäiseltä lennolta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tilanne laukesi rauhanomaisesti. Panttivangeiksi jääneistä matkustajista osa vapautettiin neuvottelujen kestäessä, loput pakenivat uupuneiden kaappajien nukahdettua.

Kaappari otti miehistön ja osan matkustajista panttivangeikseen. Lunnaiksi hän vaati yhteensä 675 000 markkaa, joista 500 000 luovutettiin miehen perheelle.

Loput 175 000 markkaa jaettiin Kaunialan sotavammasairaalan ja SOS-lapsikylän kesken. Tämän jälkeen Lamminparras vaati vielä 150 000 markkaa lisää. Saatuaan osan rahoista hän vapautti panttivankeina olleet matkustajat.

Koneen käytyä tankkaamassa Amsterdamissa lennettiin lopulta Ouluun. Mies, joka oli luvannut antautua myöhemmin, vangittiin yllätyshyökkäyksellä hänen käydessään kotonaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto