Hyppää pääsisältöön

Gagarinia juhlittiin myös Suomessa

Juri Gagarinista tuli kansainvälinen julkkis lennettyään ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa. Heinäkuussa 1961 sankarilentäjä sai vastaansa innostuneen väkijoukon Helsingin rautatieasemalla.

Tv:n uutistoimitus haastatteli Gagarinia hänen kolkutellessaan kiskoja kohti päämääräänsä. Toimittaja Antti Kovanen kysyi muun muassa, näkikö avaruusmies lennollaan Suomen tuhansia järviä. Valitettavasti reitti ei kulkenut Suomen yli.

Gagarin kuvaili myös taivasta ylhäältä käsin. Taivaansinen värin hän kertoo olevan musta - maasta näkyvän sinisen sijaan.

Majuriksi ylennetty kosmonautti kertoi iloitsevansa siitä, että suomalaiset ovat Neuvostoliiton suuria ystäviä. Suomi-Neuvostoliitto-Seura järjestikin Helsingin Messuhallissa hänen kunniakseen juhlan, joka myös radioitiin.

Gagarin aloitti puheensa noin kuuden minuutin mittaisella pakollisella ystävyysliturgialla, mutta pääsi tämän jälkeen kertomaan matkastaan "avaruuskojeessa".

Gagarinin avaruuslaivassa oli 20 000 hevosvoimaa. Aluksessa oli mukana myös tietojenkäsittely- ja matematiikkakoneita, jotka olivat tuohon aikaan poikkeuksellisia.

Alan suuri ajankohtainen haaste oli hänen mukaansa kehittää keinoja, jotka turvaisivat ihmisen elintoiminnot avaruudessa. Gagarin painotti, että sen vuoksi kannattaa tehdä työtä.

Gagarinin vierailua seurasi mm. valokuvaaja Caj Bremer. Hänestä lentäjäkuuluisuus poikkesi edukseen poliittisista neuvostovieraista. "Hän oli koko ajan iloinen ja sai kaikkialla sydämellisen vastaanoton."

Avaruuden valloitus oli Bremeristä 1960-luvun alkuvuosina kiihottava ajatus. "Koskaan ei tiennyt, mitä seuraavana vuonna tapahtuu."

Teksti: Paavo Rytsä & Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto