Hyppää pääsisältöön

Georg Malmstén: Särkynyt onni

Julkaistu . Päivitetty

”Molli-Jorin” eli Georg Malmsténin vuonna 1929 levyttämä läpimurtoiskelmä Särkynyt onni oli mittatilaustyö suomalaisille.

Tietolaatikko

Särkynyt onni. Säv. Georg Malmstén, san. R. R. Ryynänen.

Georg Mamstén (1902-1981) lupasi sanoittaja Roine Rikhard Ryynäselle vuonna 1929: ”Nyt saat olla niin surullinen kuin haluat - nyt teemme Suomen kansalle iskelmän”.

Malmsténin mukaan ooppera-aariankin voi laulaa niin, että tavallinen ihminen sen ymmärtää.

Hän sai suomalaisilta niin hyvän vastaanoton, että oli 75-vuotiaana valmis aloittamaan kaiken vielä uudestaankin.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Saimaalla oli vielä 1950-luvulla vilkas laivaliikenne. Matkustajat saattoivat ihailla Saimaan maisemia sisävesihöyrylaivojen kyydistä.

    Laivamatkailua Saimaalla 1954

    Saimaalla oli vielä 1950-luvulla vilkas laivaliikenne.

    Saimaalla oli vielä 1950-luvulla vilkas laivaliikenne. Matkustajat saattoivat ihailla Saimaan maisemia sisävesihöyrylaivojen kyydistä.

  • Ihmisiä uimarannalla Helsinki, Pohjolan valkea kaupunki -filmissä 1959

    Helsinki, tuo Pohjolan valkea kaupunki

    Tervetuloa Helsinkiin!

    Tervetuloa Helsinkiin! Yhteydet ovat hyvät vesitse, maitse tai ilmojen teitä. Talvella lumi korostaa rakennusten puhtaita muotoja, helteillä hehkuvat hiekkarannat. Vilkkaimpana elämä kiehuu kauppatorilla ja valtaväylillä liikenne on suurkaupunkiluokkaa. Helsinkiä kuvaillaan värikylläisin sanoin ja kuvin vuonna 1959 valmistuneessa matkailufilmissä.

    Kommentteja 2
  • Purjelaivan kannella Saimaalla 1961

    Saimaa – 1960-luvun järvimatkailun helmi

    Osin dramatisoitu kertomus sisävesilaivan reitistä.

    Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin. Fennada-Filmin matkailuelokuvassa kuljetaan valkokylkisin laivoin pitkin sinistä Saimaata, ja vieraillaan Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Varkaudessa ja Imatralla kesällä 1961.

Aiheeseen liittyvää

2021

2020

2019

2013

  • Iskelmälaulaja Reijo Kallio

    Iskelmä-Suomi on murheellisten laulujen maa

    Kotimainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta.

    Kotimainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta, sillä suru tekee suomalaisen kuulijan onnellisimmaksi. Itäistä perua oleva syvä, mollimelodioihin puettu kaihomieli on sitkein iskelmän vuosikymmeniä yhdistävä punainen lanka.

    Kommentteja 4

Relaterade artiklar