Hyppää pääsisältöön

George de Godzinsky oli korkeampien musiikkivoimien välikappale

Pietarilaissyntyinen säveltäjä-kapellimestari George de Godzinsky oli suomalaisen viihdemusiikin suurvaikuttaja, joka ei kuitenkaan halunnut omia kyvyistään kunniaa. "Kaikki musiikki on sävelletty valmiiksi tuolla ylhäällä, me maanpäälliset säveltäjät vain välitämme sitä."

George de Godzinsky (1914–1994) emigroitui viisivuotiaana Venäjältä Suomeen vanhempiensa kanssa. 1930-luvun alussa hän aloitti opinnot Helsingin Konservatoriossa ja pääsi pianistiksi oopperan balettiin.

Ensimmäisen kapellimestaritehtävänsä hän sai 19-vuotiaana oopperan baletin Viipurin-vierailulla. Monikymmenvuotisen ooppera- ja teatterityön rinnalla kulki tanssi- ja viihdemuusikon ura, joka alkoi esiintymisillä Helsingin ravintoloissa.

De Godzinsky toimi mm. Harmony Sisters –yhtyeen taiteellisena valmentajana sekä Kipparikvartetin sovittajana ja säestäjänä. Vuodesta 1953 lähtien hän johti Radion Viihdeorkesteria, josta hän Pekka Gronowin sanoin "kehitti itselleen oman soittimen". De Godzinskyn muisto-ohjelmassa Gronow pitääkin häntä johtavana keskieurooppalaisen viihdeorkesteriperinteen edustajana Suomessa.

De Godzinskyn tunnetuimpiin iskelmiin kuuluvat Pohjolan yö, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Äänisen aallot ja Katupoikien laulu. Hän kirjoitti myös operetteja sekä elokuvamusiikkia yli 60 filmiin, mm. Nyrki Tapiovaaran teoksiin.

Sävelet sisäisenä äänenä

Monikulttuurisen taustan omannut de Godzinsky oli kuutta kieltä puhuva kosmopoliitti, joka kuitenkin tunsi itsensä täysin suomalaiseksi ja erityisesti pohjalaiseksi.

Korkealle kehittynyttä sävellyskykyään hän selittää 22-vuotiaana kokemallaan musiikillisella herätyksellä, jonka jälkeen soittimet kävivät sävellystyössä tarpeettomiksi. "Kaikki syntyi aivoissa, kaikki tuli aivan itsestään", hän kertoi Heikki Kahilan haastattelussa. "Kuulin sisällisesti jopa isoja sinfoniaorkestereita."

Musiikki ylipäätään oli de Godzinskyn mukaan ollut aina olemassa ihmisten ulkopuolella. Yhdelle säveltäjälle oli annettu siitä osa, toiselle jokin toinen osa.

Kapellimestari tutki ahkerasti myös parapsykologiaa, sielunvaellusta ja ufoja käsittelevää kirjallisuutta. Hän uskoi eläneensä jo monta varhaisempaa elämää ja toivoi niitä tulevan vielä lisää.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto