Hyppää pääsisältöön

Halldór Laxness vierailulla

Islantilainen Nobel-kirjailija kävi katsomassa "Tuntemattoman sotilaan" ja jakoi nimikirjoituksia.

Tietolaatikko

Suomennetut teokset

Salka Valka : romaani, ruotsinkielisestä käännöksesta suom. Kristiina Kivivuori, WSOY, 1948. Alkuteos: Salka Valka

Salka Valka ; isl. suom. Jyrki Mäntylä, WSOY, 1966. Alkuteos: Salka Valka

Islannin kello : romaani; Peter Hallbergin ruotsinnoksesta suom. Kristiina Kivivuori ; runot suom. Kirsi Kunnas, WSOY, 1949. Alkuteos: Íslandsklukkan; Hid ljósa man; Eldur í Kaupinhafn

Läpi harmaan kiven : sankaritarina, Anna Z. Ostermanin ruotsinnoksesta suom. Kristiina Kivivuori ; runot suom. Kirsi Kunnas, WSOY, 1951. Alkuteos: Sjálfstaett fólk

Maan valo : romaani, ruotsin kielestä suom. Kristiina Kivivuori ; runot suom. Kirsi Kunnas, WSOY, 1953. Alkuteos: Ljós heimsins ; Höll sumarlandsins ; Hús skáldsins ; Fegurd himinsins

Atomiasema : romaani, ruotsin kielestä suom. Irmeli Niemi, WSOY, 1955. Alkuteos: Atómstödin

Laulu sankareista : romaani, ruotsin kielestä suom. Irmeli Niemi, WSOY, 1955. Alkuteos: Gerpla

Lapsuuden maisema : romaani, suom. Helena Raulo, WSOY, 1960. Alkuteos: Brekkukotsannáll

Kivinen paratiisi : romaani, islannin kielestä suom. Kai A. Saanila, WSOY, 1961. Alkuteos: Paradisarheimt

Tunnustan maata : esseitä, tekijän tark. tanskannoksesta suom. Toini Havu, WSOY, 1966. Alkuteos: Skáldatími

Jäätikön jumalat : romaani, Islannin kielestä suom. Jyrki Mäntylä, WS, 1970. Alkuteos: Kristnihald undir Jökli

Pitäjänkertomus : romaani, Islannin kielestä suom. Jyrki Mäntylä, WS, 1971. Alkuteos: Innansveitarkronika

Laulu luojan antimista : romaani, suom. Juha Peura WSOY, 1974 Alkuteos: Gudsgjafabula

Alkuperäistuotantoa

Barn náttúrunnar, 1919
Nokkrar sögur, 1923
Undir Helgahnúk, 1924
Kaþólsk viðhorf, 1925
Vefarinn mikli frá Kasmír, 1927
Alþýðubókin, 1929
Kvæðakver, 1930
Salka Valka (I) - Þú vínviður hreini, 1931
Salka Valka (II) - Fuglinnn í fjörunni, 1932
Fótatak manna, 1933
Í Austurvegi, 1933
Straumrof, 1934
Sjálfstætt fólk (I,) - Landnámsmaður Íslands, 1934
Sjálfstætt fólk (II) - Erfiðir tímar, 1935
Þórður gamli halti, 1935
Dagleið á fjöllum, 1937
Heimsljós (I) - Ljós heimsins,1937
Gerska æfintýrið, 1938
Heimsljós (II) - Höll sumarlandsins, 1938
Heimsljós (III) - Hús skáldsins, 1939
Heimsljós (IV) - Fegurð himinsins, 1940
Vettvángur dagsins, 1942
Sjö töframenn, 1942
Íslandsklukkan (I) - Íslandsklukkan, 1943
Íslandsklukkan (II) - Hið ljósa man, 1944
Íslandsklukkan (III) - Eldur í Kaupinhafn, 1946
Sjálfsagðir hlutir, 1946
Atómstöðin, 1948
Reisubókarkorn, 1950
Snæfríður Íslandssól, 1950
Gerpla, 1952
Heiman eg fór, 1952
Silfurtúnglið, 1954
Þættir, 1954
Dagur í senn, 1955
Brekkukotsannáll, 1957
Gjörníngabók, 1959
Paradísarheimt, 1960
Strompleikurinn, 1961
Prjónastofan Sólin, 1962
Skáldatími, 1963
Sjöstafakverið, 1964
Upphaf mannúðarstefnu, 1965
Dúfnaveislan, 1966
Íslendíngaspjall, 1967
Kristnihald undir Jökli, 1968
Vínlandspúnktar, 1969
Innansveitarkronika, 1970
Úa, 1970
Yfirskygðir staðir, 1971
Guðsgjafaþula, 1972
Norðanstúlkan, 1972
Þjóðhátíðarrolla, 1974
Í túninu heima, 1975
Úngur eg var, 1976
Seiseijú, mikil ósköp, 1977
Sjömeistarasagan, 1978
Grikklandsárið, 1980
Við heygarðshornið, 1981
Og árin líða, 1984
Af menníngarástandi, 1986
Dagar hjá múnkum, 1987
Sagan af brauðinu dýra, 1987
Jón í Brauðhúsum, 1992
Fugl á garðstaurnum og fleiri smásögur, 1996
Únglíngurinn í skóginum, 1997
Úngfrúin góða og Húsið, 1999
Smásögur, 2000
Kórvilla á Vestfjörðum og fleiri sögur, 2001
Laxness um land og Þjóð, 2001

Teosluettelo:
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

Halldór Laxness (1902-1998) on edelleen maansa kansainvälisesti kuuluisin kirjailija.

Maailmansotien välisenä aikana hän kääntyi katolisuuteen, mutta omaksui USA:n kokemustensa jälkeen sosialistisen katsomuksen.

Laxnessin omaperäisessä tyylissä on vaikutteita Islannin vanhoista saagoista mutta myös epäsovinnaisuutta, joka ei ollut tyypillistä saaren siihenastiselle kirjallisuudelle. Ironia ja satiiri ovat monissa teoksissa pinnassa.

Laxness sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1955.

Suomessa nobelisti seurasi mm. "Hopeakuu"-näytelmänsä ensi-iltaa presidentti ja rouva Kekkosen seurassa.

Akateemisessa kirjakaupassa hän joutui ryntäyksen kohteeksi, kun sadat kirjallisuudenharrastajat riensivät hakemaan hänen nimikirjoituksensa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto