Hyppää pääsisältöön

Halonen ja kansainväliset suhteet

Halonen suhtautuu kriittisesti presidentin vallan karsimiseen EU-asioissa. Hän on mm. syyttänyt joitakin tahoja siitä, että ne käyttävät EU:n perustuslakia lyömäaseena presidentin valtaoikeuksien karsimiseksi.

EU:n perustuslakiluonnoksen mukaan huippukokoukset muuttuvat lakiasäätäviksi elimiksi, ja monen mielestä presidentin osallistuminen niihin ei ole enää perusteltua.

Suomella on ollut Ahtisaaren kaudelta asti nk. kahden lautasen käytäntö. Eli pääministerin lisäksi presidentti on osallistunut keskeisiin EU-kokouksiin.

Halonen on ollut aktiivinen EU-toimija. Hän on mm. ottanut kantaa Turkin EU-jäsenyyden puolesta. Halonen tuki myös Baltian maiden liittymistä Natoon ja vastusti Itävallassa noussutta vaadetta evätä Tshekin EU-jäsenyys.

Presidentti tunnetaan vaikuttajana myös Euroopan ulkopuolella. Halonen kritisoi YK:ssa pitämässään puheessa voimakkaasti Irakin sotaa. Kriitikoiden mielestä se huononsi Suomen suhteita Yhdysvaltoihin.

Vuonna 2002 Halonen valittiin Maailman työjärjestön ILO:n asettaman Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission puheenjohtajaksi.

Nykyisin presidentti kuuluu YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTADin nk. viisaiden ryhmään sekä Oslon Rauhan ja ihmisoikeuksien keskuksen hallitukseen.

Halosen into köyhyyden ja globalisaation aiheuttamien ongelmien ratkomiseen ei ole saanut osakseen pelkkää ihailua. Vuoden 2006 vaalien alla häntä syytettiin "liiasta maailmanparantamisinnosta".

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto