Toimittaja Unto Miettinen ja kirjallisuustutkija Aarne Laurila tutustuvat kirjailijamestarin kera tämän maisemiin Hämeenkyrössä. Ne olivat Sillanpäälle "luonnonvaraisuuden ja ihmispyrkimysten yhteissoitannollinen yhtymä".
Länsisuomalaisen maalaismaiseman kuvaaja Frans Emil Sillanpää syntyi (1888–1964) Kierikkalan kylän mäkituvassa.
Tulevan kirjailijan maailmankuva avartui ratkaisevasti hänen päästyään lyseoon Tampereelle vuonna 1900. Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa vuodesta 1908 vuoteen 1913, jolloin ne – suomalaisen kirjallisuuden onneksi – keskeytyivät ja Sillanpää palasi Hämeenkyröön aloittaen siellä kirjailijantyönsä.
Aarne Laurila väittää, että ellei "rappeutunut ylioppilas" olisi palannut kotisijoilleen, kirjallisuuden historia ei häntä tuntisi. Sillanpään entinen vuokraemäntä myöntää, että "olishan sitä voinut paremminkin ymmärtää taikka kohrella" – nainen kun ei osannut aavistaa, että Sillanpäästä niin suuri tekijä tulee.
Monet Sillanpään romaanien hahmot ja yksityiskohdat olivat Laurilan mukaan peräisin näiltä tienoilta. Hämeenkyrössä kirjailija myös tutustui ihmiselon kipuun, vaivaan ja työhön. Lopulta Laurila arvelee Sillanpään proosan myös muodoltaan noudattelevan Hämeenkyrön peltojen loivaa aaltoilua.
Sillanpää sanoo maiseman uhkuvan katselijalle juuri sitä, mitä hän ympäristöltään ammattinsa kannalta kaipaa. "Se ei ole herraskamreerin kesähuvilan näköala, joka vienoilee postikorttikuvamaisuutta."
Tietolaatikko
Frans Emil Sillanpään tuotanto:
Elämä ja aurinko. Kirja, 1916.
Ihmislapsia elämän saatossa. Kirja, 1917.
Hurskas kurjuus: päättynyt suomalainen elämäkerta. WSOY, 1919.
Rakas isänmaani: kosketuksia raskaitten vuosien varrelta. WSOY, 1919.
Enkelten suojatit: lastuja lapsista ja heidän kohtaloistaan. WSOY, 1923.
Hiltu ja Ragnar: kertomus kahdesta ihmislapsesta. WSOY, 1923.
Maan tasalta: vaatimattomia tarinoita. WSOY, 1924.
Omistani ja omilleni. WSOY, 1924.
Töllinmäki. WSOY, 1925.
Rippi. WSOY, 1928.
Kiitos hetkistä, Herra… Erään minän nykyaikaista elämää. Otava, 1930.
Nuorena nukkunut eli vanhan sukupuun viimeinen vihanta. Otava, 1931.
Miehen tie: Ahrolan talon oloista Paavon isännyyden vakiintuessa. Otava, 1932.
Virran pohjalta: pakinoita ja novellintapaisia. Otava, 1932.
Ihmiset suviyössä: eepillinen sarja. Otava, 1934.
Viidestoista: muistoja, kertomuksia, kuvauksia. Otava, 1936.
Elokuu: romaani. Otava, 1941.
Ihmiselon ihanuus ja kurjuus. Otava, 1945.
Poika eli elämäänsä: muistelua. Otava, 1953.
Kerron ja kuvailen. Otava, 1954.
Päivä korkeimmillaan: suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin. Otava, 1956
Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs
Katso myös
- Lataa ohjelma mp3-muodossa (yle.fi)