Hyppää pääsisältöön

Hannes Kolehmainen joutui pidättelemään Tukholman olympiakympillä

Lehdistön myöhemmin keksimän sanonnan mukaan Suomi juostiin maailmankartalle Tukholmassa 1912. Sen juoksi sinne kuopiolaissyntyinen Hannes Kolehmainen.

Kolehmainen voitti Tukholman olympialaisissa 3000, 5000 ja 10 000 metrin matkat ja vielä päälle päätteeksi maastojuoksun.

Kymppitonnin finaali juostiin 40 asteen helteessä. Melkein koko porukka uupui kesken matkan, loppuun juoksi vain viisi kilpailijaa. Kovaa aloittaneen Kolehmaisenkin oli juoksun loppupuolella pidäteltävä vauhtia, kun seuraavina päivinä oli juostava 5000 metriä kahteen kertaan.

Viiden tonnin loppukilpailussa meno olikin vähän kankeata, Kolehmainen toteaa Anssi Kukkosen haastattelussa. Suomalainen veti letkaa, mutta kun kilpakumppani Jean Bouin astui kantapäälle, Kolehmainen hyppäsi sivuun ja käski ranskalaisen vetää. Hän pääsi uudelleen ohi vasta loppusuoralla. Bouin yritti estää ohituksen kyynärpäätaktiikalla, mutta toimi liian myöhään.

Päivän levon jälkeen Kolehmainen teki 3000 metrin joukkuekisan alkuerässä maailmanennätyksen. Suomi ei kuitenkaan selviytynyt loppukilpailuun.

Viimeisenä urakkana oli maastojuoksu, josta Kolehmainen nappasi kolmannen kultamitalinsa. Hän saapui maaliin puoli kierrosta muiden edellä ja vilkutteli yleisölle juostessaan.

Heti kisojen jälkeen suomalaissankari matkusti Amerikkaan, josta palasi ensi kertaa vasta vuonna 1914. Matkalla Kuopioon oli joka asemalla vastassa "laulukööri ja kukkakimput".

Kolehmainen muistelee Tukholman olympiakisoja myös Jouni Mykkäsen radiohaastattelussa. Olympiavoittaja harjoitti Yhdysvalloissa kahdeksan vuotta muurarin ammattia. Suomeen tultuaan hän toimi urheiluvälinekauppiaana 1950-luvulle saakka ja työskenteli nyt Veikkaustoimiston palveluksessa. Entinen juoksutähti oli nyt nyt tennistä pelaava penkkiurheilija.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto