Hyppää pääsisältöön

Helene Schjerfbeckin kuvissa vähemmän oli enemmän

Helene Schjerfbeck (1862–1946) kuuluu Suomen merkittävimpiin taidemaalareihin, ja hän on tullut tunnetuksi myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Schjerfbeckin elämän ja kuvien äärellä ovat kirjailija Rakel Liehu ja toimittaja Pirkko Peippo.

Tietolaatikko

Rakel Liehun »Helene», romaani Helene Schjerfbeckin elämästä, ilmestyi vuonna 2003 (WSOY). Romaani on omintakeinen näkökulma kansainvälisesti arvostetun taiteilijamme elämään. Liehu sai romaanistaan Runeberg-kirjallisuuspalkinnon 2004.

Helene Schjerfbeck aloitti maalaustaiteen opinnot 11-vuotiaana koululaisena Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä.

Myöhemmin hän opiskeli Adolf von Beckerin yksityisakatemiassa sekä Académie Trélat´ssa ja Académie Colarossissa Pariisissa.

Schjerfbeckin realistiseen varhaistuotantoon kuuluu historiallisiin aiheisiin perustuvia teoksia. Myöhemmin kuvaus muuttui kohti tyylittelevämpää ja pelkistetympää ilmaisua.

Schjerfbeck kehitti määrätietoisesti taidettaan irti arkitodellisuudesta ja sen tuloksena syntyi ekspressionistinen tyyli äärimmäisen niukkoine ilmaisukeinoineen. Vaikuttavan sarjan muodostavat Schjerfbeckin omakuvat, joissa hän armottomasti tutkii ja tilittää itseään.

Schjerfbeckin teoksista maksetut hinnat ovat viime vuosikymmenien aikana kohonneet. Maalaus Tanssiaiskengät (1882) teki uuden myyntiennätyksen toukokuussa 2008. Teos myytiin Sothebyn huutokaupassa lähes 3,9 miljoonalla eurolla.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto