Hyppää pääsisältöön

Helismaa ja kumppanit juhannuskeikalla

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 10.10.2016 - 10:17

Työväen ohjelmapalvelun taiteilijat esiintyvät Kuusamossa vuonna 1948. Elokuva tarjoaa harvinaisen välähdyksen sotien jälkeisestä huvikulttuurista.

Kansanedustaja Janne Hakulisen johtama Työväen ohjelmapalvelu (TOPI) oli 1940- ja 1950-luvuilla merkittävä ohjelmatoimisto

TOPI järjesti ohjelmaa lähinnä sosialidemokraattisiin tilaisuuksiin, joiden kulusta se huolehti alusta loppuun asti

TOPIn artisteihin 1940-luvun lopulla kuulunut Reino Helismaa esiintyi myös joissakin poliittisluontoisissa tilaisuuksissa ja kirjoitteli päivänkohtaisia pilkkalauluja sos.dem. kisälliryhmien tarpeisiin

Asiaan kuuluivat juhlapuhe, lavatanssit, hernesoppa, povarit, kauneuskilpailut, huumoriohjelma ja laulut.

Työväen ohjelmapalvelu, jonka tunnuksena on "juhlakulttuuri korkealle", lähettää artistinsa kohentamaan huvitoiminnan tasoa sodan jälkeen jälleenrakennettuun Kuusamoon.

Juhannusjuhlien tervetuliaissanat lausuu sihteeri Kalle Karvonen, ja juhlapuheen pitää SDP:n puoluesihteeri Veikko Puskala.

Reino Helismaa ja Lulu Paasipuro laulavat, ja Maininki Wilska lausuu humoreskeja. Tilaisuudessa valitaan myös Miss Rukatunturi.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Pohjois-Pohjanmaata ja pohjoispohjalaisia

Sota-ajan viihde ja propaganda

Lisää ohjelmasta

Juhannusyö Kuusamossa

Maanantai 29.8.2016 12:00 Yle Areena
29.8.2016 toistaiseksi

Kommentit

"Unelmat elävät siellä, missä maaperä on karuinta" – Asko Martinheimo kirjoitti kolkkoja radiodraamoja

Martinheimoa on nyt kuultavana Areenassa.

Asko Martinheimon kuunnelmissa on oma tunnistettava tyylinsä, jota on vaikea kuvata: Ankea? Realistinen? Karu? Alavireinen? Kuitenkin pohjavireeltään lohdukas ja ihmistä ymmärtävä? Päätä itse: Martinheimoa löytyy nyt läjäpäin Areenasta.
Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten muuttuvasta arjesta vuonna 1979

Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.

Kommentteja 1
Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.
Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

Tuhoisa vanhainkotipalo Virroilla

Tuli sai alkunsa asukkaan sängyssä polttamasta tupakasta.

Virroilla sattui alkuvuodesta 1979 Suomen tuhoisimpiin onnettomuuksiin kuuluva tulipalo. Vanhainkodin liekkehin kuoli 27 ihmistä.
Ihmisen paras ystävä oli Markus Kajon hiljaista huumoria

Miten pitkälle voi toista naruttaa?

Rekkamiehet Ola ja Jukka koettelevat toistensa sietokykyä siinä määrin jäljittelemättömään tyyliin, että käsikirjoituksen takaa voi löytyä vain ja ainoastaan Markus Kajo.

Kommentteja 12
Patakakkonen tarjoili Lapin eksotiikkaa: Poroerotuskeitto

Koipea, mahalaukkua ja peräsuoltakin.

Jaakko Kolmonen valmistaa poroisäntien kanssa perinteistä poroerotuskeittoa. Mukaan pataan pannaan niin koipea, mahalaukkua kuin peräsuoltakin.
Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten muuttuvasta arjesta vuonna 1979

Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.

Kommentteja 1

2018

Iskelmätarinoita – tunnelmapaloja tähtien ja yleisön festivaalihetkistä

Tunnelmapaloja tähtien ja yleisön festivaalihetkistä.

Dokumentaarinen musiikkisarja farjoaa tunnelmapaloja suomalaisten tähtien ja yleisön festivaalihetkistä.

Kommentteja 6
Laila – laulajasuosikki muistelee uraansa ja palaa sotalapsuuden maisemiin

Dokumenttielokuva iskelmätaivaan tähdestä.

Laulaja Laila Kinnunen kertoo dokumenttielokuvassa elämästään ja vierailee lapsuutensa maisemissa.

2015

Kuusamon sokea erakko ei halunnut olla muiden tiellä

Dokumentti Voitto Käsmärannan vuodelta 1991.

Vuonna 1991 esitetyssä dokumentissa seurataan vuoden ajan Kuusamon Kirpistöjärven rannalle erakoituneen Voitto Käsmärannan elämää. Käsmäranta oli sokea, mutta vamma ei ollut vienyt tuolloin 70-vuotiaan miehen elämänhaluja. Hän halusi selvitä yksin ilman ulkopuolisten apua.

Kommentteja 2

2010

Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla

Kameramies matkasi vuonna 1963 postiautolla.

Upeita ajankuvia ja komeita maisemia tallentui filmille, kun kameramies matkasi vuonna 1963 postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla.

Kommentteja 2

Stjärnskottet Antti Aalto tar ingen stress inför tävlingarna i Ruka: ”Jag försöker bara njuta av hoppandet”

Världscupveckoslutet i Ruka inleds med kval i backhoppning.

Världscupveckoslutet i Ruka inleds med kval i backhoppning. Där riktas det största blåvita intresset mot Antti Aalto som slog till med en glädjande sjunde plats i världscupöppningen i Polen.
"Det här är första gången som terrängen är fri från snö" – kortare banor vid Ruka i helgen, slingan förkortas men intervallstarten kvarstår

Yle visar tävlingsveckoslutet från Ruka i TV och på Arenan.

Bristen på snö i Kuusamotrakten har fått världscuparrangörerna att agera. Slingorna för söndagens individuella skidlopp med klassisk teknik förkortas, men i övrigt går tävlingarna vidare som planerat.
Johannes Häger och Anders Eklund bildade en egen bubbla i högstadiet: "Det var humor, gitarrsolon och tungotal"

Nu har de skämtat om det mesta i nästan trettio år.

Två udda figurer. Så beskriver de sig själva då de tänker tillbaka på högstadiet, tiden då Anders Eklund och Johannes Häger lärde känna varann och bildade en egen bubbla fylld av skämt, gitarrsolon och tungotal.
Anita Hallapelto har fångat många Somerobors hjärtan – med tyllkjolar i vintagestil hjälper butiksägaren kvinnor att hitta sin inre styrka

Kvinnor kommer för att inspireras i Anitas modebutik.

I en affär i Somero kan kvinnor hitta sin inre drottning - och sin midja. Modebutiken för vintagestil är Anita Hallapeltos dröm. Den färgstarka företagarpersonligheten har arbetat hårt för att uppnå den. Till exempel jagat förrymda grisar.

Kommentteja 1

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

"Unelmat elävät siellä, missä maaperä on karuinta" – Asko Martinheimo kirjoitti kolkkoja radiodraamoja

Martinheimoa on nyt kuultavana Areenassa.

Asko Martinheimon kuunnelmissa on oma tunnistettava tyylinsä, jota on vaikea kuvata: Ankea? Realistinen? Karu? Alavireinen? Kuitenkin pohjavireeltään lohdukas ja ihmistä ymmärtävä? Päätä itse: Martinheimoa löytyy nyt läjäpäin Areenasta.
Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten muuttuvasta arjesta vuonna 1979

Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.

Kommentteja 1
Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.
Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.
Uusi vuosi ja vanhat radiodraamajulkaisut jatkuvat! Tammikuussa vielä lohikäärmeitä ja Uppo-Nallea

Radiodraamaa lapsille, nuorille ja varttuneemmillekin.

Tammikuussa 2019 höristellään muun muassa aina 1960-luvulta lähtien lasten mielikuvitusta kiihottaneita lohikäärmeitä. Ysäri-lapsia aikanaan viihdyttänyt iki-ihana Uppo-Nalle palaa myös korvataajuksille loruilemaan. Tekijäpuolelta pääosassa on käsikirjoittaja Asko Martinheimo, jonka tuotannosta julkaistaan runsas valikoima kuunnelmia.
Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

Kommentteja 1
Chrisse Moustgaard korjasi undergroundtalon vessan ja keksi sanat "keskiolut R-kioskeihin"

Muistoja Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmosta.

Jukka Lindfors kirjoittaa blogissa alaviitteitä Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmon elämäntarinaan.
"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.
Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Kommentteja 4
"Lepää rauhassa, professori Masa" – Tapio Piirainen muistelee ystäväänsä Matti Kassilaa

Matti Kassila kuoli 14. joulukuuta 2018.

Ohjaaja Tapio Piirainen kirjoitti muistokirjoituksen joulukuussa kuolleelle kollegalleen ja ystävälleen Matti Kassilalle: "Suomalaisen elokuvan Grand Old Man siirtyi tuotanto-olosuhteisiin, joissa aika, filmi ja raha riittävät ikuisesti".
Varietee- ja oopperalaulaja Jenny Spennert – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 9. tammikuuta.

Tammikuun 9. päivänä syntynyt varieteetähti Jenny Spennert (1879 - 1950) joutui juoksemaan miehiä karkuun 1900-luvun vaihteen Helsingissä. Naiset olivat vielä pahempia, he pitivät häntä huonona naisena. Niin Jenny sai tarpeekseen varietee-näyttelijän elämästä, hän matkusti jatkamaan musiikkiopintojaan Pariisiin ja loi uran kansainvälisenä oopperalaulajana.
Suomalaisen oopperan ensimmäinen ensirakastaja Wäinö Sola – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 8. tammikuuta.

Tammikuun 8. päivänä syntynyt tenori Wäinö Sola on ollut yksi rakastetuimmista suomalaisista laulajista. Välitön ja poikamainen Sola ei suostunut kutsumaan oopperaa sen suomalaisella nimellä, vaan käytti sitkeästi termiä 'opera'.
Tapiolan kuoron isä Erkki Pohjola – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 4. tammikuuta.

Tammikuun 4. päivänä syntynyt Erkki Pohjola ei ollut laulanut kuorossa eikä opiskellut kuoronjohtoa, kun hän perusti Tapiolan Yhteiskoulun kuoron 1963. Pohjolan johdolla Tapiolan kuorosta kasvoi kansainvälisen kuoromaailman tuntema vokaali-instrumentti.
Pikkulintujen puolustaja säveltäjä Karl Collan - Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 3. tammikuuta.

Sylvian joululaulussa Sisiliassa talvehtiva mustapääkerttu ikävöi rakastettuaan, joka on häkkiin suljettuna Suomessa. Tammikuun 3. päivänä syntynyt harrastajasäveltäjä Karl Collan innostui luonnonsuojelija Zachris Topeliuksen runosta ja sävelsi yhden kauneimmista suomalaisista joululauluista.

Kommentteja 6