Hyppää pääsisältöön

Helismaa ja kumppanit juhannuskeikalla

Julkaistu . Päivitetty

Työväen ohjelmapalvelun taiteilijat esiintyvät Kuusamossa vuonna 1948. Elokuva tarjoaa harvinaisen välähdyksen sotien jälkeisestä huvikulttuurista.

Tietolaatikko

Kansanedustaja Janne Hakulisen johtama Työväen ohjelmapalvelu (TOPI) oli 1940- ja 1950-luvuilla merkittävä ohjelmatoimisto

TOPI järjesti ohjelmaa lähinnä sosialidemokraattisiin tilaisuuksiin, joiden kulusta se huolehti alusta loppuun asti

TOPIn artisteihin 1940-luvun lopulla kuulunut Reino Helismaa esiintyi myös joissakin poliittisluontoisissa tilaisuuksissa ja kirjoitteli päivänkohtaisia pilkkalauluja sos.dem. kisälliryhmien tarpeisiin

Asiaan kuuluivat juhlapuhe, lavatanssit, hernesoppa, povarit, kauneuskilpailut, huumoriohjelma ja laulut.

Työväen ohjelmapalvelu, jonka tunnuksena on "juhlakulttuuri korkealle", lähettää artistinsa kohentamaan huvitoiminnan tasoa sodan jälkeen jälleenrakennettuun Kuusamoon.

Juhannusjuhlien tervetuliaissanat lausuu sihteeri Kalle Karvonen, ja juhlapuheen pitää SDP:n puoluesihteeri Veikko Puskala.

Reino Helismaa ja Lulu Paasipuro laulavat, ja Maininki Wilska lausuu humoreskeja. Tilaisuudessa valitaan myös Miss Rukatunturi.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Lisää ohjelmasta

  • Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

    Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla

    Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

    Kommentteja 1

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

    Kommentteja 1

  • Harjunpää setvii rikoksia neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

  • Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita.

    Merisää on radiotiedotteiden klassikko

    Merisää on luettu jo vuodesta 1926.

    Yksi radion tunnetuimmista ja seuratuimmista tiedotteista on merisää. Viisi kertaa päivässä lähetettävä säätiedotus merenkulkijoille on samalla yksi pisimpään ohjelmistossa ollut tiedotus. Merisään mittauksesta ja tiedotteen tekemisestä vastaa ilmatieteen laitos. Se on osa Yleisradion viranomaistiedottamista.

    Kommentteja 4
  • Kulkuneuvo

    Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen

    Metron suunnittelu Helsinkiin aloitettiin jo 1950-luvulla.

    Kun Helsingin metro otettiin käyttöön elokuussa 1982, siitä oli käyty vuosikymmeniä kestäneet riidat. Maailman pohjoisimman metron rakentaminen nosti esille myös poliittisen kähminnän ja lahjussyytteet.

    Kommentteja 1
  • Kitaristi Esa Pulliainen (Agents) Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2011.

    Kitara-agentti Esa Pulliainen

    Agents-yhtyeen johtohahmon haastatteluita ja kappaleita.

    Rautalankaa, rokkia ja iskelmää tuottanut ja versioinut Agents-yhtye perustettiin vuonna 1979. Vuosien varrella yhtyeen solisteina ovat toimineet Suomen maineikkaimmat ja rakastetuimmat laulajat. Yhtyeen kiistaton johtohahmo on kuitenkin sen kitaristi Esa Pulliainen.

    Kommentteja 12
  • Siltainsinööri Jaatinen (Harri Tirkkonen) on onnellinen mies

    Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

    Kommentteja 10

Aiheeseen liittyvää

2017

  • Rauli Badding Somerjoki laulaa Iltatähti-ohjelmassa.

    Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis

    Parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomipoppiin.

    Herkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin.

    Kommentteja 1

2015

  • uusamon Kirpistöjärven rannalle erakoitunut Voitto Käsmäranta.

    Kuusamon sokea erakko ei halunnut olla muiden tiellä

    Dokumentti Voitto Käsmärannan vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetyssä dokumentissa seurataan vuoden ajan Kuusamon Kirpistöjärven rannalle erakoituneen Voitto Käsmärannan elämää. Käsmäranta oli sokea, mutta vamma ei ollut vienyt tuolloin 70-vuotiaan miehen elämänhaluja. Hän halusi selvitä yksin ilman ulkopuolisten apua.

    Kommentteja 1
  • Ilma-akrobaatti seisoo lentokoneen siivellä lentonäytöksessä Helsingin Kaivopuistossa 1951.

    Pilvien huimapäät temppuilivat taivaalla niin että heikkopäistä hirvitti

    Uskaliaat taitolentäjät viihdyttivät sodanjälkeistä Suomea.

    Suomalaista lentoharrastusta pidettiin sotien jälkeen hengissä maata kiertävällä ilmasirkuksella. Tv-dokumentti Pilvien huimapäät ja 1940—1950-lukujen uutisfilmit kertovat henkeäsalpaavasta viihdemuodosta, joka aika ajoin vaati myös veronsa.

2014

  • Nuori suomalainen stand up kukoistaa, mutta on kesyä amerikkalaiseen verrattuna

    Kun stand up -komiikka tuli Amerikasta Suomeen 1990-luvulla, uskottiin ettei laji menestyisi Härmälässä. Toisin kävi, sillä 2010-luvulla stand upilla itsensä elätti jo noin kolmekymmentä koomikkoa, joiden showt vetivät vuosittain satojatuhansia katsojia. Suomalainen yleisö ei ollut kuitenkaan vielä valmis yhtä rajuun menoon kuin amerikkalaiset.

    Kun stand up -komiikka tuli Amerikasta Suomeen 1990-luvulla, uskottiin ettei laji menestyisi Härmälässä. Toisin kävi, sillä 2010-luvulla stand upilla itsensä elätti jo noin kolmekymmentä koomikkoa, joiden showt vetivät vuosittain satojatuhansia katsojia.

    Kommentteja 1

Relaterade artiklar

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Kuuntele lähetystä

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Näin avaat oven oikein

Joka kolmas suomalainen avaa oven väärin, vaikka oikea tapa on helppo oppia. Hepskukkuun Kesken kaiken -sarja näyttää, kuinka ovi avataan asianmukaisesti.

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Kirkan tie teini-idolista aikuisrockariksi

    Läpimurto vuonna 1967 ja laulamista seuraavat 40 vuotta.

    Kirill "Kirka" Babitzin (1950–2007) teki läpimurtonsa vuonna 1967 ja jatkoi laulamista seuraavat 40 vuotta. "Mulla oli se raaka ja aika rankka tapa laulaa. Kun mä tulin lavalle, se oli sellanen pyörremyrsky", hän kuvaa taiteensa ydintä

  • Kirka esitti ensimmäistä kertaa Daa-da daa-dan

    Q ja tähdet -jakso esitettiin tv:ssä vuonna 1992.

    Q ja tähdet -sarjan avausjakson vieraaksi saapui suosikkilaulaja Kirka Babitzin. Laulaja esitti ohjelmassa ensimmäistä kertaa veljensä Sammyn hittikappaleen Daa-da daa-dan, seesteisellä sovituksella.

    Kommentteja 1

  • Miten minusta tuli minä, Vexi Salmi

    Suositun radio-ohjelman vieraana Vexi Salmi

    Epämusikaalinen iskelmäsanoittaja Veikko ”Vexi” Salmi nousi 1960-luvulla julkisuuteen Irwin Goodmanin taustahahmona.

  • Vexi Salmi – lättähattu, iskelmäntekijä ja taiteen ystävä

    Salmi muistetaan ennen kaikkea Irwin Goodmanin aisaparina.

    Vexi Salmi muistetaan ennen kaikkea Irwin Goodmanin aisaparina ja tuhansien iskelmätekstien kirjoittajana. Entinen katusälli on sittemmin tultu tuntemaan myös nykytaiteen keräilijänä. Punaisessa langassa hän muistelee, kuinka etsi suuria totuuksia päällään seisoen ja itämaisia uskontoja tutkien.

    Kommentteja 3

  • Irwinin laulut olivat "elämän totuuksia"

    Goodman määrittelee "irwinismin" vapaudeksi.

    Vuonna 1972 tehdyllä haastattelunauhalla Irwin Goodman määrittelee "irwinismin" vapaudeksi, jossa työ ja harrastus ovat sama asia. Kansantaiteilija kiistää pyrkivänsä vaikuttamaan lauluillaan: ne ovat faktoja, "totuuksia".

    Kommentteja 1

  • Cicciolina vilautti eduskunnalle

    Italialainen pornotähti-kansanedustaja vierailulla 1988.

    Italialainen pornotähti ja kansanedustaja Ilona Staller alias Cicciolina vieraili Suomessa syksyllä 1988. Hän kävi pehmoleluineen myös eduskunnassa tervehtien kollegoitaan protokollaan kuulumattomalla rinnanvilautuksella.

  • Kalle Kinnunen: Kiimaa vailla häpeää - 40 vuotta Cicciolinaa

    Cicciolinan tarina pornosta populismiin ja politiikkaan.

    Onko Cicciolina karikatyyri, seksiobjekti vai feministinen sankari? Parlamentissakin vaikuttanut pornotähti on rakkauden populisti, jonka 1980-luvun Italia tarvitsi. Somekohujen aikana Cicciolina on sekä kasarin muinaisjäänne että yhä ajankohtainen skandaalien sankaritar, kirjoittaa leffakriitikko Kalle Kinnunen.

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

    Kommentteja 1

  • Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta

    Rikostarinoita historiasta -sarja

    Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.

    Kommentteja 1

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

    Kommentteja 9

  • Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

    Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit

    Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

  • Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

    Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa

    Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.

    Kommentteja 13

  • Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla

    Palkittuja radiodraamoja syyskuun alkuun

    Syksyn alkajaisiksi Areenaan julkaistaan viisitoista Sokeain kuunnelmapalkinnolla palkittua radiodraamaa vuosilta 1978-2006. Tarinoiden skaala liikkuu viime vuosisadan alun Pohjanmaalta 1950-luvun Intiaan, huumevieroitusklinikalta koulukiusatun nahkoihin, lapsensa kehityksestä huolestuneiden vanhempien arkeen ja vaimoaan hautaavan miehen huoliin.

    Kommentteja 2

  • Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

    Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla

    Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

    Kommentteja 1

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

    Kommentteja 7

  • Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan

    Géza Szilvayn metodi nousi ilmiöksi

    Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Géza Szilvayn Viuluviikarit, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten ja nuorten etenemistä "musiikkimaassa". Ohjelmaa tehtiin kahdessa vaiheessa, vuosina 1979 ja 1986. Jälkimmäinen osuus on katsottavissa kokonaisuudessaan Areenassa.

    Kommentteja 3

  • Köyhiä ja rikkaita

    Miljardien talouspolitiikkaa yksinkertaisesti selitettynä.

    Timo-Erkki Heino vääntää miljardien talouspolitiikan rautalangan muotoon. Dokumentissa vuonna 1997 tulevaisuuden visiostaan kertoo yhdysvaltalainen Paul Krugman, talouden nobelisti 2008.

  • Isännät vai isäntien varjot

    Dokumentti kertoo siitä, kenellä oli valta Suomen talouselämässä keväällä 1991. Suuri lama oli vain muutaman kuukauden päässä, mutta siitä ohjelma ja kaikki sen haastateltavat tuntuvat olevan täysin tietämättömiä.

  • Lisää rahaa Suomen rikkaille

    Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat.

    Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat. Rikkaat rikastuvat, koska veropolitiikka on suosinut rikkaita. Miksi näin on käynyt? Vastaamassa on mm. valtiovarainministeri Jyrki Katainen Timo-Erkki Heinon toimittamassa ohjelmassa.

    Kommentteja 2

  • Työt, tulot ja optiot

    Optiot tekivät sadoista suomalaisista miljonäärejä.

    Vuosituhannen vaihde oli Suomessa ainutlaatuista aikaa. Maahan tuli satoja uusia miljonäärejä. Rikastuminen johtui optiomiljoonista.

    Kommentteja 1

  • Suomenhevonen kasvaa ja jalostuu

    Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907.

    Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Sittemmin suomenhevoselle on vakiintunut neljä eri jalostussuuntaa: juoksija, työhevonen, ratsu ja pienhevonen. Kuitenkin yksi ja sama hevonen voi olla sekä nopea juoksija että sitkeä työhevonen.

    Kommentteja 1

  • Hevosella pääsee ja rahaakin saa, kunhan lyö vetoa

    Dokumentti vuodelta 1969 taustoittaa suomenhevosen historiaa ja sen jalostusta ainutlaatuiseksi eläimeksi Suomen oloihin. Ohjelma esittelee myös kovin yksityiskohtaisesti ravivedonlyöntiä ja äityy välillä valistuksesta jopa suoranaiseksi totalisaattoripelin markkinoinniksi.

  • Ruunan kesäpäivä

    Tunnelmia hevosten ja lasten kesälomalta Eräjärveltä.

    Tunnelmallisessa filmissä seurataan Askel-nimisen suomenhevosen kesäpäivää Eräjärvellä Pirkanmaalla vuonna 1977. Päivään mahtuu nautiskelun lisäksi ratsastustunteja ja lasten kyyditystä. Lopuksi kirmataan uimaan. Ohjelma etenee Askel-hevosen mietteiden siivittämänä.

  • Kotikontujen filmattu historia kiinnostaa

    Areenasta löytyy paljon vanhaa aineistoa ympäri Suomea.

    Oman asuinseudun historia kiinnostaa monia meistä. Tämän totesimme, kun kävimme esittelemässä Ylen arkistoaineistoja Espoossa Tapiolan kirjastossa. Koolle kerääntyi yli sata kiinnostunutta katsomaan vanhoja filmejä ja tunnistamaan niistä tuttuja kotipaikkoja. Tapahtuman innoittamina kokosimme Areenaan paketillisen entisaikojen Tapiolaa kuvaavaa aineistoa.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

    Kommentteja 1

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

    Kommentteja 3

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

    Kommentteja 6

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

    Kommentteja 1

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

    Kommentteja 3

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

    Kommentteja 6

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen pikku historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

    Kommentteja 9

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

    Kommentteja 10

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

    Kommentteja 70

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

    Kommentteja 8

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

    Kommentteja 85

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

    Kommentteja 38

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.