Hyppää pääsisältöön

Helsingin Sanomat kasvoi suurimmaksi päivälehdeksi 1920-luvulla

Vielä 1920-luvun alussa Helsingin Sanomat, Uusi Suomi ja Suomen Sosialidemokraatti olivat levikkiluvuilla mitattuna suhteellisen tasaväkisiä.

Jo vuosikymmenen puolivälissä Helsingin Sanomat oli kuitenkin noussut kiistatta maan suurimmaksi päivälehdeksi.

Lehden alkuvaiheen historia oli kivikkoinen. Helsingin Sanomien edeltäjä Päivälehti omaksui suhteessa Venäjään perustuslaillisien linjan.

Päivälehti aloitti säännöllisen ilmestymisensä vuonna 1890, ja sen johtavia miehiä olivat Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Eino Leino ja Eero Erkko.

Taistelu venäläistämispyrkimyksiä vastaan koitui Päivälehden kohtaloksi. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov erotti vuonna 1900 Eero Erkon lehden päätoimittajan tehtävistä.

Kolmen vuoden kuluttua Erkko karkotettiin maasta, ja kesällä 1904 Päivälehti lakkautettiin kokonaan.

Jo saman vuoden lokakuussa Päivälehti jatkoi toimintaansa Helsingin Sanomien nimellä. Lehden ensimmäisenä päätoimittajana toimi filosofian maisteri Paavo Warén.

Päivälehden entinen päätoimittaja Eero Erkko palasi maanpaosta vuonna 1905 ja vuoden 1909 alussa hänet nimettiin uudelleen päätoimittajaksi.

Päätoimittaja Eero Erkko oli K. J. Ståhlbergin pitkäaikainen ystävä ja aatetoveri. Erkko toimi pitkään nuorsuomalaisen puolueen ja myöhemmin edistyspuolueen luottamustoimissa.

Eero Erkko jatkoi päätoimittajana kuolemaansa eli vuoteen 1927 saakka. Eero Erkon jälkeen päätoimittajan tehtävät jaettiin hänen poikansa Eljas Erkon ja W. W. Tuomiojan kesken.

Helsingin Sanomien vanhoihin vaikuttajiin kuului myös filosofian tohtori Santeri Ivalo. Lehden pakinoista vastasi Ilmari Kivinen eli nimimerkki Tiitus.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto