Hyppää pääsisältöön

Helsingin vappu 1900-luvun alussa

Jo sata vuotta sitten opiskelijat osasivat ottaa ilon irti talven taittumisesta ja kevään tulosta. Karnevaalihumulla onkin pitkät perinteet, kuten vuosisadan alussa kuvattu filmi osoittaa.

Opiskelijat juhlivat vappua jo 1800-luvulla. Mustat talvitamineet vaihtuivat valkolakkeihin ja värikkäisiin kevätasuihin.

Ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuivat perinteiseen tapaansa Kaisaniemessä, jossa Akademiska Sångföreningen esitti keväisiä laulujaan.

Suomenkieliset ylioppilaat kokoontuivat ensimmäisen kerran Ullanlinnanmäelle vuonna 1927. Ylioppilaskunnan Laulajat ovatkin juhlistaneet perinteistä piknik-hetkeä siitä asti.

Havis Amandan eli Mantan lakitus tuli ohjelmaan muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna 1932.

Myös työväen vapulla on pitkät perinteet. Ensimmäinen vappumarssi järjestettiin Helsingissä vuonna 1898. Tosin silloin marssittiin vielä raittiusaatteen puolesta. Työväenaate tuli vauhdittamaan vappumarsseja myöhemmin.

Toukokuun ensimmäistä päivää on juhlittu kevään juhlana jo keskiajalta alkaen. Alun perin valpuri oli abbedissa Walburgin pyhimykseksi julistamisen päivä, mutta silloinkin päivän merkitys oli sama – talvi taittuu ja edessä on kesä.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto