Hyppää pääsisältöön

Helvi Hämäläinen ja hänen jalokivensä

Helvi Hämäläisen lapsuudenkuvaus Kasperin jalokivet ilmestyi vuonna 1953.

Tietolaatikko

Helvi Hämäläisen tuotanto:
Hyväntekijä: kertomus kauneuden palvojasta. WSOY, 1930.
Lumous: romaani. Gummerus, 1934.
Miss Eurooppa: totta ja kuvitelmaa. (Nimellä Annikki Heinä). Gummerus, 1934.
Katuojan vettä: romaani. Gummerus, 1935.
Aaverakastaja: runonäytelmä ynnä muita runoja. Gummerus, 1936.
Kuunsokea: runonäytelmä. Gummerus, 1937.
Tyhjä syli: romaani. Gummerus, 1937.
Kylä palaa: romaani. Gummerus, 1938.
Säädyllinen murhenäytelmä: romaani I-II. WSOY, 1941.
Velvoitus: romaani. WSOY, 1942.
Hansikas: romaani. WSOY, 1943.
Lapsellinen maa: runoja. WSOY, 1943.
Kylä vaeltaa: kertomus. WSOY, 1944.
Pouta: pienoisromaani. WSOY, 1946.
Viheriä poika. WSOY, 1946.
Sarvelaiset: romaani. WSOY, 1947.
Voikukkapyhimykset: runoja. WSOY, 1947.
Ketunkivi: romaani. WSOY, 1948.
Tuhopolttaja, WSOY 1949.
Pilvipuku: runoja. WSOY, 1950.
Kasperin jalokivet. WSOY, 1953.
Kolme eloonherätettyä. WSOY; 1953.
Surmayöt: runoja. WSOY, 1957.
Punainen surupuku: runoja. WSOY, 1958.
Karkuri. WSOY, 1961.
Pilveen sidottu: runoja. WSOY, 1961.
Suden kunnia. WSOY, 1962.
Poltetut enkelit: runoja. WSOY, 1965.
Sokeat lähteet: runoja. WSOY, 1967.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Haastattelussa Helvi Hämäläinen (1907–1998) muistelee lapsuuttaan ja pohtii teoksensa arvomaailmaa.

Hämäläinen oli aikansa kohukirjailija. 1940-luvun alussa ilmestyneen Säädyllisen murhenäytelmän herättämän skandaalin vuoksi kustantaja jätti sivistyneistökuvauksen jatko-osan 50-luvulla julkaisematta.

Hämäläinen nousi kirjalliseen julkisuuteen uudelleen vuonna 1987 runokokoelmalla Sukupolveni unta, josta hän sai Finlandia-palkinnon.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit