Hyppää pääsisältöön

Helvi Sipilä ja naisen asema

Helvi Sipilä (1915-2009) valittiin vuonna 1964 kansainvälisen naisjärjestön Zonta Internationalin varapresidentiksi. Vuonna 1969 hän osallistui keskusteluun naisten syrjinnän lopettamisesta.

YK:n yleiskokous antoi vuonna 1967 julistuksen naisia koskevan syrjinnän lopettamisesta.

Suomessa tasa-arvo oli pidemmällä kuin monessa muussa maassa, mutta Naisjärjestöjen keskusliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa löydettiin silti lukuisia epäkohtia sukunimilaista ja koulujen käsityöopetuksesta miehiä suosivaan palkkaukseen ja naisia syrjivään nimityspolitiikkaan.

Tilaisuudessa kommentoitiin myös väitteitä siitä, että tasa-arvoa kannattavat miehet ovat ateisteja, ja kiisteltiin siitä, ovatko naisjärjestöt ja naiset itse tasa-arvoisuuden jarruja.

Puheenvuoroja käyttävät mm. Pirkko Aro, Margit Borg-Sundman, K. J. Lång, Elina Haavio-Mannila, Helvi Sipilä, Ulf Sundqvist ja Marjatta Väänänen.


Tietolaatikko

Ministeri Helvi Sipilä kuoli Helsingissä 15.5.2009 94-vuotiaana. Sipilä toimi YK:n apulaispääsihteerinä vuosina 1972-1980. Hän oli ensimmäinen nainen tehtävässä ja hänen vastuualueenaan olivat naiskysymykset, sosiaalinen kehitys ja rikollisuuden ehkäisy. Helvi Sipilän uraa ja luottamustehtäviään luonnehditaan Suomen kansallisbiografiassa komeimmaksi suomalaisen naisen koskaan saavuttamaksi. Hän on saanut tunnuksena työstään lukuisia korkeita kunniamerkkejä ja muita kunnianosoituksia. (YLE Uutiset)

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto