Hyppää pääsisältöön

Hiroshima – yhden päivän historiaa

Japanilaiseen Hiroshiman kaupunkiin pudotettiin 6. elokuuta 1945 maailman ensimmäinen atomipommi. Tuhon jäljet välittyvät ihmisten tarinoissa ja atomipommimuseossa hävityksen todisteita tutkiessa Martti Silvennoisen raporteissa vuosina 1962 ja 1981. Toimittaja Kai R. Lehtonen kuvailee tuhoja ja asukkaiden tuntoja kesällä 1985 – 40 vuotta Yhdysvaltain atomipommihyökkäyksen jälkeen.

Maailman ensimmäinen atomipommi pudotettiin Hiroshimaan elokuun 6. päivänä 1945. Kaupungista tuhoutui 60 prosenttia. Arviot Hiroshimassa välittömästi kuolleiden määrästä vaihtelivat 70 tuhannesta yli sataan tuhanteen. "Atomiruton" seurauksena saman vuoden loppuun mennessä uhreja oli jo 140 000. Lopullinen arvio jälkitauteihin kuolleista on reilusti yli 200 000.

Jälleenrakennetussa Hiroshimassa toimii atomihyökkäyksen muistolle omistettu museo sekä laitos, joka tutkii radioaktiivisuuden vaikutusta ihmisiin. Reportteri Martti Silvennoinen vieraili vuonna 1962 atomipommimuseossa ja kohtasi sairaalassa sodan uhreja. Reportaasissa tohtori Kumio Shigeto kertoo ensiaputoimenpiteistä pommin putoamisen jälkeen, ja pormestari Shinto Hamai kuvailee hyökkäystä ja kaupungin jälleenrakentamista.

Silvennoinen palasi Hiroshiman hävityksen todisteiden äärelle uudelleen 36 vuotta pommituksen jälkeen vuonna 1981. Atomipommimuseon hiljaiseksi vetävät valokuvat esittävät muodottomiksi palaneita ihmisruumiita, joihin vaatteenriekaleet ovat kärventyneet kiinni. Se on paikka, josta reportterin ”ei tee mieli kertoa mitään ja kuitenkin haluaa sen tehdä”.

Toimittaja Kai R. Lehtonen vieraili Hiroshimassa kesällä 1985 ja raportoi, miten tämän ihmismielen ulottumattomissa olevan täystuhon jälki näkyi kaupungissa 40 vuotta atomipommin pudottamisen jälkeen. Ohjelman alussa tunnelmaan saattaa pieni kuulokuva räjähdyksestä sellaisena kuin runsaan kymmenen kilometrin päässä olleet silminnäkijät ovat sen kuvanneet. Silminnäkijöiden kuvauksia tapahtumista lukee Juha Alanen.


Kai R. Lehtonen selostaa vaikutelmiaan Hiroshimasta saapuessaan sinne lentokoneella kesäkuussa 1985. Tuolloin Hiroshimassa oli jo paljon puita ja puistoja, vaikka aikanaan luultiin, ettei siellä enää kasvaisi mitään. Atomipommin vaikutuksista kärsii kuitenkin ihmisiä, jotka ovat syntyneet vasta vuosia pommituksen jälkeen, mutta joiden vanhemmat olivat altistuneet säteilylle. Hiroshiman Rauhanpuistossa ylioppilaat keräävät varoja hibakushille eli atomipommin uhreille. Puiston rauhankelloa voi soittaa kuka tahansa ja lähettää siten toiveensa maailmalle, ettei atomisotaa koskaan syttyisi.

Ensimmistä atomipommia ei pudotettu miljoonakaupunkiin vaan pahaa-aavistamattomaan maaseutukaupunkiin. Vain kolme päivää Hiroshiman pommituksen jälkeen 9. elokuuta 1945 Yhdysvallatpudotti ydinpommin Nagasakiin.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto