Hyppää pääsisältöön

Hiroshima – yhden päivän historiaa

Japanilaiseen Hiroshiman kaupunkiin pudotettiin 6. elokuuta 1945 maailman ensimmäinen atomipommi. Tuhon jäljet välittyvät ihmisten tarinoissa ja atomipommimuseossa hävityksen todisteita tutkiessa Martti Silvennoisen raporteissa vuosina 1962 ja 1981. Toimittaja Kai R. Lehtonen kuvailee tuhoja ja asukkaiden tuntoja kesällä 1985 – 40 vuotta Yhdysvaltain atomipommihyökkäyksen jälkeen.

Maailman ensimmäinen atomipommi pudotettiin Hiroshimaan elokuun 6. päivänä 1945. Kaupungista tuhoutui 60 prosenttia. Arviot Hiroshimassa välittömästi kuolleiden määrästä vaihtelivat 70 tuhannesta yli sataan tuhanteen. "Atomiruton" seurauksena saman vuoden loppuun mennessä uhreja oli jo 140 000. Lopullinen arvio jälkitauteihin kuolleista on reilusti yli 200 000.

Jälleenrakennetussa Hiroshimassa toimii atomihyökkäyksen muistolle omistettu museo sekä laitos, joka tutkii radioaktiivisuuden vaikutusta ihmisiin. Reportteri Martti Silvennoinen vieraili vuonna 1962 atomipommimuseossa ja kohtasi sairaalassa sodan uhreja. Reportaasissa tohtori Kumio Shigeto kertoo ensiaputoimenpiteistä pommin putoamisen jälkeen, ja pormestari Shinto Hamai kuvailee hyökkäystä ja kaupungin jälleenrakentamista.

Silvennoinen palasi Hiroshiman hävityksen todisteiden äärelle uudelleen 36 vuotta pommituksen jälkeen vuonna 1981. Atomipommimuseon hiljaiseksi vetävät valokuvat esittävät muodottomiksi palaneita ihmisruumiita, joihin vaatteenriekaleet ovat kärventyneet kiinni. Se on paikka, josta reportterin ”ei tee mieli kertoa mitään ja kuitenkin haluaa sen tehdä”.

Toimittaja Kai R. Lehtonen vieraili Hiroshimassa kesällä 1985 ja raportoi, miten tämän ihmismielen ulottumattomissa olevan täystuhon jälki näkyi kaupungissa 40 vuotta atomipommin pudottamisen jälkeen. Ohjelman alussa tunnelmaan saattaa pieni kuulokuva räjähdyksestä sellaisena kuin runsaan kymmenen kilometrin päässä olleet silminnäkijät ovat sen kuvanneet. Silminnäkijöiden kuvauksia tapahtumista lukee Juha Alanen.


Kai R. Lehtonen selostaa vaikutelmiaan Hiroshimasta saapuessaan sinne lentokoneella kesäkuussa 1985. Tuolloin Hiroshimassa oli jo paljon puita ja puistoja, vaikka aikanaan luultiin, ettei siellä enää kasvaisi mitään. Atomipommin vaikutuksista kärsii kuitenkin ihmisiä, jotka ovat syntyneet vasta vuosia pommituksen jälkeen, mutta joiden vanhemmat olivat altistuneet säteilylle. Hiroshiman Rauhanpuistossa ylioppilaat keräävät varoja hibakushille eli atomipommin uhreille. Puiston rauhankelloa voi soittaa kuka tahansa ja lähettää siten toiveensa maailmalle, ettei atomisotaa koskaan syttyisi.

Ensimmistä atomipommia ei pudotettu miljoonakaupunkiin vaan pahaa-aavistamattomaan maaseutukaupunkiin. Vain kolme päivää Hiroshiman pommituksen jälkeen 9. elokuuta 1945 Yhdysvallatpudotti ydinpommin Nagasakiin.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto