Hyppää pääsisältöön

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.

Hitlerin yksityisten keskustelujen äänittäminen oli ankarasti kielletty. Alkuperäinen 17 minuutin mittainen jakso on tiettävästi ainoa dokumentti Hitlerin ei-julkisesta puhe- ja keskustelutyylistä. Oheisessa koosteessa ainutlaatuinen salainen äänite on kuultavissa kokonaan.

Näyttelijä Bruno Ganz kuunteli nauhaa valmistautuessaan Hitlerin rooliin elokuvassa Der Untergang eli Perikato (2004). Ganz opetteli nauhalta Hitlerin luonnollista puhetyyliä.

Kaunosielu kertoo vastoinkäymisistään

Alkuperäisäänitteen restauroidulla kopiolla kuullaan loppuosa Adolf Hitlerin onnittelupuheesta Mannerheimille ja Mannerheimin vastauspuhe Hitlerille. Puheiden jälkeen nauhalla on Hitlerin ja Mannerheimin vapaata saksankielistä keskustelua salonkivaunussa ilmeisesti kahvipöydän äärellä. Äänitys katkeaa kesken lauseen.

Säilyneen katkelman alussa Mannerheim toteaa, etteivät suomalaiset voineet talvisodassa aavistaakaan, miten hyvin Neuvostoliitto oli varustautunut. Loppuosa nauhoituksesta on lähinnä Hitlerin monologia. Hänellekin esimerkiksi venäläisten panssarivoima tuli yllätyksenä.

Hitlerin mukaan Saksan oli tarkoitus hyökätä länteen jo vuonna 1939, mutta hanke jouduttiin sääolosuhteiden johdosta lykkäämään kevääseen 1940. Idän sotaretkeä lykkäsivät kuitenkin akselivaltojen vaikeudet Pohjois-Afrikassa ja Balkanilla. Syksyllä 1940 Saksalla ei olisi ollut voimia torjua Neuvostoliiton hyökkäystä Romanian öljykentille, jotka olivat Hitlerin joukoille elintärkeät.

Hitler pyrkikin voittamaan aikaa venäläisten kanssa käymissään neuvotteluissa ja kehotti suomalaisia samaan. Hitler mainitsee myös neuvostoulkoministerin väittäneen Suomea uhkaksi maansa olemassaololle.

Selostettuaan sotilaallisia vastoinkäymisiään ja idän sotaretken taustaa Hitler ylistää suomalaisia, arvostelee italialaisia ja kertoo olevansa luonnonystävä ja taiteilijaluonne.

Hitlerin ja Mannerheimin lisäksi salonkivaunussa ovat mukana mm. presidentti Risto Ryti ja kenraalisotamarsalkka Wilhelm Keitel.

Keskustelun nauhoitus jouduttiin lopettamaan, kun saksalainen upseeri huomasi tilanteen. Nauha jäi kuitenkin suomalaisten haltuun, ja se suljettiin sinetöityyn pahvikoteloon.

Oheisessa Jorma Kallenaution ohjelmassa kuullaan myös presidentti Rytin muistiinmerkintöjä siitä, mitä tapaamisessa puhuttiin äänityksen keskeyttämisen jälkeen. Lukijoina ovat Ari Kallio, Juha Kulmanen ja Aarre Nyman.

Yhdessä bolsevismin ruttopesää vastaan

Virallisessa onnittelupuheessaan Hitler kertoo aikoneensa jo aiemmin tulla Suomeen inkognito, ei vain tutustuakseen kansaan vaan seuratakseen olympialaisia, jotka oli määrä pitää Helsingissä. Hän oli ihaillut suomalaisia vapaussotureita Berliinissä ensimmäisen maailmansodan aikana.

Hitler kertoo edelleen olevansa onnellinen, että kaitselmus on johdattanut hänet Saksan armeijan johtajaksi. Saksan kansan pysyvät siteet suomalaisiin ja Mannerheimiin luotiin jo vuoden 1918 sodassa, ja tämä toinen taistelu vahvistaisi liittokumppanien siteet ikiajoiksi.

Mannerheim puhuu vastauksessaan taistelusta "korkeimpien arvojen, henkisen ja aineellisen sivistyksen puolesta", jota "aseveljellisesti liittyneet" Suomi ja Saksa käyvät koko Euroopan pelastamiseksi. Hän toivoo, että "bolsevistisen barbarismin ruttopesä" olisi tehty vaarattomaksi vuoden 1942 loppuun mennessä.

Immolassa tehdystä syntymäpäivänauhoituksesta oli pitkään käytössä vain kopioita. Yle sai alkuperäisen nauhan käyttöönsä syksyllä 1992, jolloin Kai R. Lehtonen teki sen erikoisista vaiheista jutun sarjaan Tänä iltana historiaa pitkin poikin. Lehtosen ohjelmassa haastatellaan mm. tallenteen löytänyttä Henrik Damenia.

Teksti: Jukka Lindfors ja Reijo Perälä

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.