Hyppää pääsisältöön

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.

Hitlerin yksityisten keskustelujen äänittäminen oli ankarasti kielletty. Alkuperäinen 17 minuutin mittainen jakso on tiettävästi ainoa dokumentti Hitlerin ei-julkisesta puhe- ja keskustelutyylistä. Oheisessa koosteessa ainutlaatuinen salainen äänite on kuultavissa kokonaan.

Näyttelijä Bruno Ganz kuunteli nauhaa valmistautuessaan Hitlerin rooliin elokuvassa Der Untergang eli Perikato (2004). Ganz opetteli nauhalta Hitlerin luonnollista puhetyyliä.

Kaunosielu kertoo vastoinkäymisistään

Alkuperäisäänitteen restauroidulla kopiolla kuullaan loppuosa Adolf Hitlerin onnittelupuheesta Mannerheimille ja Mannerheimin vastauspuhe Hitlerille. Puheiden jälkeen nauhalla on Hitlerin ja Mannerheimin vapaata saksankielistä keskustelua salonkivaunussa ilmeisesti kahvipöydän äärellä. Äänitys katkeaa kesken lauseen.

Säilyneen katkelman alussa Mannerheim toteaa, etteivät suomalaiset voineet talvisodassa aavistaakaan, miten hyvin Neuvostoliitto oli varustautunut. Loppuosa nauhoituksesta on lähinnä Hitlerin monologia. Hänellekin esimerkiksi venäläisten panssarivoima tuli yllätyksenä.

Hitlerin mukaan Saksan oli tarkoitus hyökätä länteen jo vuonna 1939, mutta hanke jouduttiin sääolosuhteiden johdosta lykkäämään kevääseen 1940. Idän sotaretkeä lykkäsivät kuitenkin akselivaltojen vaikeudet Pohjois-Afrikassa ja Balkanilla. Syksyllä 1940 Saksalla ei olisi ollut voimia torjua Neuvostoliiton hyökkäystä Romanian öljykentille, jotka olivat Hitlerin joukoille elintärkeät.

Hitler pyrkikin voittamaan aikaa venäläisten kanssa käymissään neuvotteluissa ja kehotti suomalaisia samaan. Hitler mainitsee myös neuvostoulkoministerin väittäneen Suomea uhkaksi maansa olemassaololle.

Selostettuaan sotilaallisia vastoinkäymisiään ja idän sotaretken taustaa Hitler ylistää suomalaisia, arvostelee italialaisia ja kertoo olevansa luonnonystävä ja taiteilijaluonne.

Hitlerin ja Mannerheimin lisäksi salonkivaunussa ovat mukana mm. presidentti Risto Ryti ja kenraalisotamarsalkka Wilhelm Keitel.

Keskustelun nauhoitus jouduttiin lopettamaan, kun saksalainen upseeri huomasi tilanteen. Nauha jäi kuitenkin suomalaisten haltuun, ja se suljettiin sinetöityyn pahvikoteloon.

Oheisessa Jorma Kallenaution ohjelmassa kuullaan myös presidentti Rytin muistiinmerkintöjä siitä, mitä tapaamisessa puhuttiin äänityksen keskeyttämisen jälkeen. Lukijoina ovat Ari Kallio, Juha Kulmanen ja Aarre Nyman.

Yhdessä bolsevismin ruttopesää vastaan

Virallisessa onnittelupuheessaan Hitler kertoo aikoneensa jo aiemmin tulla Suomeen inkognito, ei vain tutustuakseen kansaan vaan seuratakseen olympialaisia, jotka oli määrä pitää Helsingissä. Hän oli ihaillut suomalaisia vapaussotureita Berliinissä ensimmäisen maailmansodan aikana.

Hitler kertoo edelleen olevansa onnellinen, että kaitselmus on johdattanut hänet Saksan armeijan johtajaksi. Saksan kansan pysyvät siteet suomalaisiin ja Mannerheimiin luotiin jo vuoden 1918 sodassa, ja tämä toinen taistelu vahvistaisi liittokumppanien siteet ikiajoiksi.

Mannerheim puhuu vastauksessaan taistelusta "korkeimpien arvojen, henkisen ja aineellisen sivistyksen puolesta", jota "aseveljellisesti liittyneet" Suomi ja Saksa käyvät koko Euroopan pelastamiseksi. Hän toivoo, että "bolsevistisen barbarismin ruttopesä" olisi tehty vaarattomaksi vuoden 1942 loppuun mennessä.

Immolassa tehdystä syntymäpäivänauhoituksesta oli pitkään käytössä vain kopioita. Yle sai alkuperäisen nauhan käyttöönsä syksyllä 1992, jolloin Kai R. Lehtonen teki sen erikoisista vaiheista jutun sarjaan Tänä iltana historiaa pitkin poikin. Lehtosen ohjelmassa haastatellaan mm. tallenteen löytänyttä Henrik Damenia.

Teksti: Jukka Lindfors ja Reijo Perälä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.