Reijo Perälä
Yle
Jukka Lindfors
Yle
Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Hämmästyttävästä tapaamisesta on olemassa äänitallenne. Koska Mannerheimin juhla oli tarkoitus radioida kansalle, oli vaunuun asennettu mikrofoni. Kun lounaalle yllättäen saapui myös saksalaisseurue, ei asiasta erikseen kerrottu heille.
Hitlerin yksityisten keskustelujen äänittäminen oli ankarasti kielletty. Alkuperäinen 17 minuutin mittainen jakso on tiettävästi ainoa dokumentti Hitlerin ei-julkisesta puhe- ja keskustelutyylistä. Oheisessa koosteessa ainutlaatuinen salainen äänite on kuultavissa kokonaan.
Näyttelijä Bruno Ganz kuunteli nauhaa valmistautuessaan Hitlerin rooliin elokuvassa Der Untergang eli Perikato (2004). Ganz opetteli nauhalta Hitlerin luonnollista puhetyyliä.
Kaunosielu kertoo vastoinkäymisistään
Alkuperäisäänitteen restauroidulla kopiolla kuullaan loppuosa Adolf Hitlerin onnittelupuheesta Mannerheimille ja Mannerheimin vastauspuhe Hitlerille. Puheiden jälkeen nauhalla on Hitlerin ja Mannerheimin vapaata saksankielistä keskustelua salonkivaunussa ilmeisesti kahvipöydän äärellä. Äänitys katkeaa kesken lauseen.
Säilyneen katkelman alussa Mannerheim toteaa, etteivät suomalaiset voineet talvisodassa aavistaakaan, miten hyvin Neuvostoliitto oli varustautunut. Loppuosa nauhoituksesta on lähinnä Hitlerin monologia. Hänellekin esimerkiksi venäläisten panssarivoima tuli yllätyksenä.
Hitlerin mukaan Saksan oli tarkoitus hyökätä länteen jo vuonna 1939, mutta hanke jouduttiin sääolosuhteiden johdosta lykkäämään kevääseen 1940. Idän sotaretkeä lykkäsivät kuitenkin akselivaltojen vaikeudet Pohjois-Afrikassa ja Balkanilla. Syksyllä 1940 Saksalla ei olisi ollut voimia torjua Neuvostoliiton hyökkäystä Romanian öljykentille, jotka olivat Hitlerin joukoille elintärkeät.
Hitler pyrkikin voittamaan aikaa venäläisten kanssa käymissään neuvotteluissa ja kehotti suomalaisia samaan. Hitler mainitsee myös neuvostoulkoministerin väittäneen Suomea uhkaksi maansa olemassaololle.
Selostettuaan sotilaallisia vastoinkäymisiään ja idän sotaretken taustaa Hitler ylistää suomalaisia, arvostelee italialaisia ja kertoo olevansa luonnonystävä ja taiteilijaluonne.
Hitlerin ja Mannerheimin lisäksi salonkivaunussa ovat mukana mm. presidentti Risto Ryti ja kenraalisotamarsalkka Wilhelm Keitel.
Keskustelun nauhoitus jouduttiin lopettamaan, kun saksalainen upseeri huomasi tilanteen. Nauha jäi kuitenkin suomalaisten haltuun, ja se suljettiin sinetöityyn pahvikoteloon.
Oheisessa Jorma Kallenaution ohjelmassa kuullaan myös presidentti Rytin muistiinmerkintöjä siitä, mitä tapaamisessa puhuttiin äänityksen keskeyttämisen jälkeen. Lukijoina ovat Ari Kallio, Juha Kulmanen ja Aarre Nyman.
Yhdessä bolsevismin ruttopesää vastaan
Virallisessa onnittelupuheessaan Hitler kertoo aikoneensa jo aiemmin tulla Suomeen inkognito, ei vain tutustuakseen kansaan vaan seuratakseen olympialaisia, jotka oli määrä pitää Helsingissä. Hän oli ihaillut suomalaisia vapaussotureita Berliinissä ensimmäisen maailmansodan aikana.
Hitler kertoo edelleen olevansa onnellinen, että kaitselmus on johdattanut hänet Saksan armeijan johtajaksi. Saksan kansan pysyvät siteet suomalaisiin ja Mannerheimiin luotiin jo vuoden 1918 sodassa, ja tämä toinen taistelu vahvistaisi liittokumppanien siteet ikiajoiksi.
Mannerheim puhuu vastauksessaan taistelusta "korkeimpien arvojen, henkisen ja aineellisen sivistyksen puolesta", jota "aseveljellisesti liittyneet" Suomi ja Saksa käyvät koko Euroopan pelastamiseksi. Hän toivoo, että "bolsevistisen barbarismin ruttopesä" olisi tehty vaarattomaksi vuoden 1942 loppuun mennessä.
Immolassa tehdystä syntymäpäivänauhoituksesta oli pitkään käytössä vain kopioita. Yle sai alkuperäisen nauhan käyttöönsä syksyllä 1992, jolloin Kai R. Lehtonen teki sen erikoisista vaiheista jutun sarjaan Tänä iltana historiaa pitkin poikin. Lehtosen ohjelmassa haastatellaan mm. tallenteen löytänyttä Henrik Damenia.
