Hyppää pääsisältöön

Ihmisiä muurin varjossa

Elämän jälleenrakennusta muurin itäpuolella vuonna 1967. Ohjelmassa tarkastellaan, miten elämä Berliinissä sujui. Kuusi vuotta Berliinin kriisin jälkeen tehdyn reportaasin aiheina ovat mm. kabaree, kirjallisuus ja asuntopula.

Tietolaatikko

Toisen maailmansodan voittajavaltojen kesken jaetun Berliinin ensimmäinen kriisi koettiin vuonna 1948 Neuvostoliiton yritettyä saartaa vyöhykkeensä sisään jääneen kaupungin

1950-luvun lopulla Neuvostoliitto vaati tuloksetta länsivaltoja poistumaan Berliinistä

Vuonna 1961 Itä-Saksan hallitus rakennutti kaupungin keskelle muurin pysäyttääkseen länteen suuntautuvan pakolaisvirran

Itäberliiniläinen työläinen Bruno Jacob kertoo perustamastaan kirjoittajapiiristä ja kulttuuriharrastuksista, joihin sosialismi kannustaa. Kirjallinen kollektiivisuus näkyy mm. siinä, että jonkun saadessa hyvän idean, se toteutetaan yhdessä. Toisia kirjoittajia tuetaan ottamaan kantaa nykypäivään ja omaksumaan aktiivinen totuudenmukainen asenne kaikkeen olevaan.

Kirjakauppias puolestaan kertoo, että Itä-Berliinissä ihmisillä on valtava lukuhalu ja suosittua on ns. muutoskirjallisuus, jossa kerrotaan siirtymästä kansallissosialismista DDR-läisyyteen. Kouluissa nuoret saavat esteettistä kasvatusta ja kirjakauppiaan mukaan nuoriso on kiinnostunut mm. vanhasta venäläisestä rakennustaiteesta. Myytävien taidekirjojen kauppias sanoo olevan sekä laadukkaita että huokeita.

Mutta Berliinillä on vielä kulttuurin vaalimistakin tärkeämpi tavoite – rakentaa sodan murskaama kaupunki uudelleen: vanhat rakennukset saavat väistyä, elleivät ne ole yhteiskunnalle erityisen tärkeitä. Sota hävitti noin 80 000 asuntoa, niinpä jälleenrakentamisen tärkeimpänä tarkoitusperänä oli saada asunto jokaiselle ihmiselle. Toinen keskeinen kysymys oli poliittisen, liikenteellisen, taloudellisen ja kulttuurillisen keskuksen uudelleenluominen Alexanderplatsille.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto