Hyppää pääsisältöön

Ikävä viesti rauhan ehdoista

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 21.11.2011 - 18:23

Lokakuussa 1943 Suomi sai ikävän viestin. Liittoutuneiden ulkoministerikonferenssin päätöksen mukaan Saksan ja sen vasallien tuli antautua ehdoitta. Suomenkin tulevaisuus oli suurvaltojen ja erityisesti Neuvostoliiton käsissä.

Suomen hallitus oli jo keväällä 1943 ottanut tavoitteekseen erillisrauhan ja piti armeijan hallussa olevaa Itä-Karjalaa hyvänä neuvotteluvalttina. Konferenssin päätös oli kuitenkin kylmä suihku niskaan.

Sama kokous teki lopun toiveista, että Suomi voisi nojautua asiassaan amerikkalaisiin: alustavista rauhankosketuksista kunkin Saksan liittolaisen kanssa vastaisi se liittoutuneiden osapuoli, joka on kantanut päävastuun taistelussa kyseistä maata vastaan – Suomen tapauksessa siis Neuvostoliitto.

Neuvostoliitto julkaisi Otto Ville Kuusisen kirjan ”Suomi ilman naamiota”, jossa käsiteltiin Suomen toimintaa miehittäjänä.

Oheinen kooste sisältää autenttisia ohjelmanäytteitä jatkosodan loppuvuosilta.

Katso myös

Wikipedia: Progressiivinen rock (fi.wikipedia.org)
Colossus ry:n kotisivut (colossus.fi)

Jatkosodan loppuvaihe 1943–1944

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Kesäkeittiö: Rosvopaistia

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia.

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia, korvasienikakkaroita ja silavaplättäreitä luonnon helmassa Kiikalassa. Ruoanlaiton lomassa kerskaillaan kilpaa hiekkakuopalla, kiipeillään leivinuunin päälle sekä jutellaan mukavia lehmille ja kanoille.
"Se oli satumaisen kaunis kesä" – maitopojan muisteluita vuodelta 1955

Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Willebrandin itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.
Outo joukko "intiaaneja" leiriytyi Suomeen

"Elämäntapaintiaanit" puhuttivat vuonna 1992

Suomessa nousi 90-luvun alussa valtaisa kohu, kun maahan saapui Ruotsin kautta joukko "elämäntapaintiaaneja". Yhteisön jäsenet pukeutuivat kuin intiaanit ja perustivat Kittilän metsiin intiaanikylän.

Kommentteja 8
Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kommentteja 7

2011

Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.

Kommentteja 1
Rintamalotan tarina – Sipi Tilus kertoo työntäyteisistä vuosista, joissa oli huolen ja surun lisäksi myös iloa

Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."

2010

Jäähyväiset aseveljille

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

Kommentteja 1

2009

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

Kommentteja 2

2023

Hur övergår krig i fred? Frontveteranen Stolt: ”Det var en härlig känsla, det var en underlig tystnad”

Vi lever i ett nyhetsflöde med ständiga uppdateringar om krig. Men hur känns det när ett krig tar slut? Och vad krävs för att ett krig ska ta slut? En frontveteran och en forskare svarar.

2020

"Jävla rysse! Zigenare!" - Negativa reaktioner var vanliga i alla trakter som tog emot karelare på 40-talet

Hur bemöttes karelska flyktingar under och efter kriget?

Grova skällsord och golv som förstörs i hopp om att de evakuerade karelarna inte skall kunna flytta in – här en del av ingredienserna under andra världskriget när tio procent av Finlands befolkning blir flyktingar och evakueras. Vi får träffa två av dem som kom i närkontakt med de evakuerade.

Kommentteja 3

2016

En inhemsk krigsfilm vi inte visste att vi behövde

Hur hållas vid liv genom ett krig? Hur överleva efteråt?

Efter sjuttio år är våra krig fortfarande ständigt närvarande. På bio, i böcker, i samtal. När regissören Ari Matikainen tillräckligt många gånger snubblat över detta faktum bestämde han sig för att ta tag i ämnet. Men ur en ny synvinkel.

2015

Kätilö – kristallklara Krista

Kärlek med kriget som bakgrund? Kan det ge något nytt?

Vad kan man tillföra en genre som är lika uttjatad som Bjällerklang på julaftonen? Har vi inte redan sett alla varianter av krigsskildringar? Eller är det faktiskt så att historien om en barnmorska kan blåsa nytt liv i det hela?