Hyppää pääsisältöön

Ilmari Kianto - Kainuun laulaja

Unto Miettinen haastattelee 84-vuotiasta korpikirjailijaa ja tapaa alkuperäisen Ryysyrannan Joosepin aikalaisia.

Tietolaatikko

Ilmari Kiannon tuotanto:
Väärällä uralla. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1896.
Soutajan lauluja: kokoelma pieniä runoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1897.
Hiljaisina hetkinä: toinen kokoelma laulurunoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1898.
Lauluja ja runoelmia. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1900.
Margareeta; sydämmen säveliä. (Nimellä Ilmari Calamnius. Otava, 1900.
Nuoria lauluja vanhasta säästöstä. (Nimellä Ilmari Calamnius). Kansan Kuvalehden Kustannusyhtiö, 1902.
Kiannan rannoilta Kaspian poikki: päiväkirjani kesämatkalla kotimaassa ja Venäjällä. Alas Oulujokea. Alas Volgavirtaa. Yli Kaukasus-vuorten. Läpi Krimmin niemen v. 1902. (Nimellä Ilmari Calamnius). Eero Erkko, 1903.
Nuoren miehen kädestä: kokoelma mielialoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). Otava, 1904.
Isänmaallisia runoelmia. (Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Otava, 1906.
Auskultantin päiväkirja: pöytälaatikon salaisuuksia. (Nimellä Antero Avomieli). Karisto, 1907.
Nirvana: lemmentarina.(Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Otava, 1907.
Sieluja kevät-yössä: vilahdus Moskovasta. (Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Vihtori Kosonen, 1907.
Kärsimys: sukupuolinen sielukuvaus nuorten elämästä. Kirj. Salanimi. Kuopion uusi kirjapaino, 1909.
Pikku syntejä. Vihtori Kosonen, 1909.
Punainen viiva. Otava, 1909.
Pyhä viha: romaani. Vihtori Kosonen, 1909.
Kapinoitsija. Kuopion uusi kirjapaino, 1910.
Pyhä rakkaus tai pienen lapsen elämä ja kuolema. Otava, 1910.
Orjantappuroita. Kansa, 1911.
Metsäherran herjaaja. Otava, 1912.
Vapaauskoisen psalttari. M. V. Vuolukka & K, 1912.
Poro-kirja. Otava, 1913.
Talviretkiä Pohjolassa. Karisto, 1915.
Turjanlinnan satukirja: Onnille ja muille Suomen lapsille. Otava, 1915.
Vienan virroilta, Karjalan kankahilta: matkakuvauksia. Otava, 1915.
Kiertävä kirjailija: pikakuvia turneematkalta. Kirja, 1916.
Kotoisten rantojen ikuinen kohina. WSOY, 1916.
Avioliitto: tarina tuhansien joukosta. Kirja, 1917.
Vienan kansan kohtalo: heimoromaani. WSOY, 1917.
Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle. Tekijä, 1918.
Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä. Karisto, 1918.
Vielä niitä honkia humisee… Pohjolan kustannus oy, 1918.
Kolme hyvää juttua. Otava, 1920.
Vienan neitsyt: korkeaveisu Karjalalle, sotasatu Suomelle. Ahjo, 1920.
Vanha pappila. Otava, 1922.
Iloista kyytiä Rajakomendantin autossa. Otto Andersin, 1924.
Ryysyrannan Jooseppi: köyhälistötarina Suomesta. Otava, 1924.
K.H.P.V. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta.: yhteiskunnallinen boheemisatiiri. Otava, 1925.
Suloisessa Suomessamme: pientä seikkailua Sirkka-Liisan kanssa rajaseudulla. Otto Andersin, 1925.
Hallan jääkärit: korpisatunäytelmä. Otava, 1925.
Kuhmon kulmilta: matkavälineinä postiauto-takatuuppari ja suutarin hevoset. Turistin tunnelmia raukoilta rajaseuduilta. Gummerus, 1927.
Elämän ja kuoleman kentältä: sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta. Otava, 1928.
Papin poika: kirja elämästä. Otava, 1928.
Nuori runoilijamaisteri: papin poika muistelee menneitä. Otava, 1931.
Patruunan tytär: romaani Ämmän ja Kurimon rautaruukien ajoilta. Otava, 1933.
Vanha postineiti: korpiromaani. Karisto, 1935.
Vienan Karjala – Kalevalan kehto: erämaankävijän elämyksiä. Otava, 1935.
Korpikirjailijan kirot: elämyksiä. Karisto, 1938.
Moskovan maisteri: nuoren kielenopiskelijan elämyksiä tsaarivallan aikuisessa Moskovassa vv. 1901-1903. Suomen kirja, 1946.
Poika maailman kylillä: muistelmia matkalta Puolaan ja Tsekkoslovakiaan. Suomen kirja, 1946.
Omat koirat purivat: pidätetyn päiväkirja vuodelta 1940. Fennia, 1948.
Iki-Kianto muistelee. Otava, 1954.
Mies on luotu liikkuvaksi: Iki-Kianto muistelee matkojaan. Otava, 1957.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Ilmari Kianto (1874-1970) tuli tunnetuksi ennen muuta lapsuusseutunsa Kainuun kuvaajana.

Varhaiskauden runoissaan hän ylisti seutua romanttisesti omistaen sille mm. uhmakkaan Nälkämaan marssin.

Vuonna 1909 ilmestyneen realistisen Punainen viiva -romaanin aiheena oli Kainuun syrjäseutujen kansan yhteiskunnallinen herääminen.

Vuonna 1924 ilmestynyt Ryysyrannan Jooseppi oli kursailematon mutta samalla runollisen naturalistinen kuvaus suomalaisesta köyhyydestä.

Radion selostusretkikunta samoaa ohjelmassa hartain mielin "samoja selkosia, joilla Jooseppi aikanaan veti veturiaan ja Riika ja Topi kenties sujuttelivat punaisen viivan vetoon".

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto