Ilmari Kianto - Kainuun laulaja

Ilmari Kiannon tuotanto:
Väärällä uralla. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1896.
Soutajan lauluja: kokoelma pieniä runoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1897.
Hiljaisina hetkinä: toinen kokoelma laulurunoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1898.
Lauluja ja runoelmia. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1900.
Margareeta; sydämmen säveliä. (Nimellä Ilmari Calamnius. Otava, 1900.
Nuoria lauluja vanhasta säästöstä. (Nimellä Ilmari Calamnius). Kansan Kuvalehden Kustannusyhtiö, 1902.
Kiannan rannoilta Kaspian poikki: päiväkirjani kesämatkalla kotimaassa ja Venäjällä. Alas Oulujokea. Alas Volgavirtaa. Yli Kaukasus-vuorten. Läpi Krimmin niemen v. 1902. (Nimellä Ilmari Calamnius). Eero Erkko, 1903.
Nuoren miehen kädestä: kokoelma mielialoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). Otava, 1904.
Isänmaallisia runoelmia. (Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Otava, 1906.
Auskultantin päiväkirja: pöytälaatikon salaisuuksia. (Nimellä Antero Avomieli). Karisto, 1907.
Nirvana: lemmentarina.(Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Otava, 1907.
Sieluja kevät-yössä: vilahdus Moskovasta. (Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Vihtori Kosonen, 1907.
Kärsimys: sukupuolinen sielukuvaus nuorten elämästä. Kirj. Salanimi. Kuopion uusi kirjapaino, 1909.
Pikku syntejä. Vihtori Kosonen, 1909.
Punainen viiva. Otava, 1909.
Pyhä viha: romaani. Vihtori Kosonen, 1909.
Kapinoitsija. Kuopion uusi kirjapaino, 1910.
Pyhä rakkaus tai pienen lapsen elämä ja kuolema. Otava, 1910.
Orjantappuroita. Kansa, 1911.
Metsäherran herjaaja. Otava, 1912.
Vapaauskoisen psalttari. M. V. Vuolukka & K, 1912.
Poro-kirja. Otava, 1913.
Talviretkiä Pohjolassa. Karisto, 1915.
Turjanlinnan satukirja: Onnille ja muille Suomen lapsille. Otava, 1915.
Vienan virroilta, Karjalan kankahilta: matkakuvauksia. Otava, 1915.
Kiertävä kirjailija: pikakuvia turneematkalta. Kirja, 1916.
Kotoisten rantojen ikuinen kohina. WSOY, 1916.
Avioliitto: tarina tuhansien joukosta. Kirja, 1917.
Vienan kansan kohtalo: heimoromaani. WSOY, 1917.
Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle. Tekijä, 1918.
Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä. Karisto, 1918.
Vielä niitä honkia humisee… Pohjolan kustannus oy, 1918.
Kolme hyvää juttua. Otava, 1920.
Vienan neitsyt: korkeaveisu Karjalalle, sotasatu Suomelle. Ahjo, 1920.
Vanha pappila. Otava, 1922.
Iloista kyytiä Rajakomendantin autossa. Otto Andersin, 1924.
Ryysyrannan Jooseppi: köyhälistötarina Suomesta. Otava, 1924.
K.H.P.V. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta.: yhteiskunnallinen boheemisatiiri. Otava, 1925.
Suloisessa Suomessamme: pientä seikkailua Sirkka-Liisan kanssa rajaseudulla. Otto Andersin, 1925.
Hallan jääkärit: korpisatunäytelmä. Otava, 1925.
Kuhmon kulmilta: matkavälineinä postiauto-takatuuppari ja suutarin hevoset. Turistin tunnelmia raukoilta rajaseuduilta. Gummerus, 1927.
Elämän ja kuoleman kentältä: sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta. Otava, 1928.
Papin poika: kirja elämästä. Otava, 1928.
Nuori runoilijamaisteri: papin poika muistelee menneitä. Otava, 1931.
Patruunan tytär: romaani Ämmän ja Kurimon rautaruukien ajoilta. Otava, 1933.
Vanha postineiti: korpiromaani. Karisto, 1935.
Vienan Karjala – Kalevalan kehto: erämaankävijän elämyksiä. Otava, 1935.
Korpikirjailijan kirot: elämyksiä. Karisto, 1938.
Moskovan maisteri: nuoren kielenopiskelijan elämyksiä tsaarivallan aikuisessa Moskovassa vv. 1901-1903. Suomen kirja, 1946.
Poika maailman kylillä: muistelmia matkalta Puolaan ja Tsekkoslovakiaan. Suomen kirja, 1946.
Omat koirat purivat: pidätetyn päiväkirja vuodelta 1940. Fennia, 1948.
Iki-Kianto muistelee. Otava, 1954.
Mies on luotu liikkuvaksi: Iki-Kianto muistelee matkojaan. Otava, 1957.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs