Hyppää pääsisältöön

Ingmar Bergman ja Harriet Andersson vierailulla Suomessa

Ruotsalainen ohjaaja ja hänen päätähtensä kävivät Suomessa keväällä 1953. Vieraat vietiin suomalaisten kollegojen juhlittaviksi.

Vierailun aikoihin Bergman teki Anderssonin kanssa mestariteoksena pidettyä ”Viettelysten iltaa”. Se sai ensi-iltansa seuraavana syksynä.

Hotelli Kämpin lehdistötilaisuudessa vieraita haastatteli Jörn Donner, joka myöhemmin on käsitellyt Bergmanin tuotantoa dokumenttielokuvissa ja kirjoissa (mm. ”Paholaisen kasvot” , 1967). Vuonna 1984 Donner sai Oscarin Bergmanin ”Fanny ja Alexander” -elokuvan tuottajana.

Taiteilijakoti Lallukassa pidettyihin illanistujaisiin osallistui suomalaista elokuvaväkeä, mm. Lasse Pöysti, Matti Kassila, Erik Blomberg ja Mirjam Kuosmanen.

Ingmar Bergman kuoli kotonaan Gotlannissa 30.7.2007.

Tietolaatikko

Ruotsin kaikkien aikojen tunnetuin elokuvaohjaaja Ingmar Bergman (s. 1918) teki kansainvälisen läpimurtonsa vuonna 1955 elokuvalla ”Kesäyön hymyilyä”

Vuonna 1952 valmistunut ”Kesä Monikan kanssa” oli Harriet Anderssonin (1932-) ensimmäinen suurempi elokuvarooli, jonka myötä näyttelijästä tuli Bergmanin vakiotähti

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto