Hyppää pääsisältöön

Iskelmäkuningas Toivo Kärki halusi jazzariksi Amerikkaan

Kirkkomuusikon urasta haaveillut säveltäjä rakastui jazziin ja teki leipänsä tangoilla. Eero Silvasti toimitti vuonna 1980 henkilökuvan Toivo Kärjen elämästä ja hänen musiikistaan.

Toivo Kärjen musiikilliset juuret ulottuvat pitkälle: kuuluisa kansanlaulaja Mateli Kuivalatar oli hänen isoisänsä isoäiti.

Lapsena Kärki haaveili kirkkomuusikon urasta. 1930-luvulla hän ihastui jazziin ja mieli Amerikkaan. Hän soitti tanssimusiikkia Ramblers-orkesterissa ja sai jo ennen sotia muutamia sävellyksiään levytetyiksi.

Ensimmäisen tangonsa Kärki sävelsi jo 1930-luvulla, mutta levyllä niitä julkaistiin ensi kertaa vasta 1940. Tuolloin levytetyistä tangoista tunnetuin on Eero Väreen (ja myöhemmin Harmony Sistersin) laulama On elon retki näin.

Jatkosodan asemasotavaiheen Kärki käytti intensiiviseen sävellystyöhön korsussaan. Sotien jälkeen hän nousi Suomen johtavaksi tangosäveltäjäksi.

1950-luvulla Kärki teki kansan suosimaa "rillumareita" pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Reino Helismaan kanssa. Kaksikkoa moitittiin kansan maun turmelemisesta. Helismaahan arvostelu koski kovemmin kuin Kärkeen.

Kansan ja Kärjen musiikkimaku on käynyt usein yksiin, arvostelijoiden kanssa yhteistä säveltä sen sijaan löytyi harvoin. "Suomen kansa vain sattui valitsemaan meidän kappaleemme", Kärki arvelee laulujensa suosion syistä.

On elon retki näin. Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen. Es. Eero Väre ja Kristalli-orkesteri, joht. Heinz Munsonius.

Kommentit