Hyppää pääsisältöön

Iskelmäsanoitukset olivat ristisanatehtäviä piileville runoilijoille

Sanasepot Saukki, Chrisse Johansson ja Kari Peitsamo keskustelivat vuonna 1979 iskelmätekstien muuttumisesta ja pohtivat mm. vuodenaikojen vaikutusta iskelmäntekoon.

Keskustelun osanottajat edustivat kolmea eri sukupolvea: Sauvo Puhtila aloitti 1950-luvulla, Chrisse Johansson tuli alalle vuonna 1969, kun taas Kari Peitsamo oli työskennellyt aktiivisesti - jos kohta tuotteliaasti - vain muutaman vuoden.

Keskustelussa käsitellään mm. rakkautta iskelmän aiheena, sanoittajan asemaa ja arvostusta sekä iskelmien ihmiskuvaa.

Iskelmän tekstimaailma oli vuosikymmenten saatossa laajentunut "nyyhkyhommasta ulospäin". Ruumiinjäsenienkään osalta ei enää tarvinnut tyytyä pelkkään silmään tai sydämeen, joskin Puhtila korostaa välttävänsä liikaa anatomisuutta.

Jokaisessa sanoittajassa piilee kuulemma runoilija. Ammattimainen tekstinikkari pyrkii kuitenkin ennen kaikkea täyttämään tilaajan toiveet eikä käytä iskelmää oman ajatusmaailmansa julkistamisfoorumina. Saukin tiivistyksen mukaan iskelmäteksti on "ristisanatehtävä".

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto