Hyppää pääsisältöön

Itsenäistyneessä Syyriassa vallankaappaus seurasi toistaan

Toisesta maailmansodasta vuoteen 1963 Syyria oli jo ehtinyt kokea kymmenkunta onnistunutta ja puolenkymmentä epäonnistunutta vallankaappausta. Jaakko Nousiainen kertaa pienen maan vaiheita ottomaanien vallasta maareformin jälkeisiin vuosiin.

Syyrian väestö on monien kansallisuuksien sekoitus, ja myös sen historia on värikäs. Ottomaanien ajan "jokainen vuosiluku sisältää tuhansia tapahtumia, jokainen hallitsijanimi juonitteluja ja vastajuonitteluja, erämaan mystiikkaa ja kauppamiehen viekkautta", Nousiainen selostaa.

Ensimmäisen maailmansodan turkkilaisten imperiumi hajosi, ja länsivallat jakoivat sen maat. Syyria joutui Ranskan mandaatiksi. Se sai rajoitetun itsenäisyyden vuonna 1936, mutta vapautui Ranskan alamaisuudesta vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Sosialistinen baath-puolue nousi valtaan 1950-luvulla. Arabinationalismin innostama Syyria solmi Egyptin kanssa valtioliiton vuonna 1958. Vuoden 1961 vallankaappauksen yhteydessä liitto kuitenkin purettiin, egyptiläiset karkotettiin ja heitä syytettiin "sosialismin ja terrorismin levittämisestä" ja "syyrialaisen nationalismin tuhoamisesta".

Taistelu Syyrian kansan sielusta jatkui tämänkin jälkeen monin vallankaappauksin. Ainakin ulkopuolisen on ollut vaikea tuntea eroa hyvän ja huonon hallituksen välillä, Nousiainen sanoo. "Jokaisen hallituksen tärkein tehtävä on ollut vallassa pysyminen, ja siihen on vain yksi keino, armeijan tuki."

Tietolaatikko

Vuoden 1967 sodan jälkeen kenraali Hafez al-Assad pyrki syrjäyttämään Syyrian baath-puolueen vasemmistosiiven ja nousikin valtaan 1970-luvun alussa. Hän toimi presidenttinä Bašar al-Assad
Syyria osallistui Israelin vastaiseen sotaan vuosina 1948 ja 1967, on tukenut sen jälkeen Israelin vastaisia Hizbollah-sissejä ja sekaantui voimallisesti Libanonin vuonna 1975 alkaneeseen sisällissotaan.
1980-luvulla Syyria tuki Irania tämän sotiessa Irakia vastaan ja otti osaa Irakin-vastaiseen liittoumaan myös Persianlahden sodassa 1991.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto