Hyppää pääsisältöön

J. K. Paasikivi oli äksy eheyttäjä

Vaikka J. K. Paasikivi oli konservatiivi, hän vierasti äkkijyrkkää oikeistolaista ajattelua. Lapuan liikkeen ja IKL:n jälkimainingeissa maltillisen kokoomusjohtajan taitoja tarvittiin puolueen eheyttäjänä.

Samoja eheyttäjän taitoja tarvittiin myös Suomen sisäpolitiikassa, kun Suomen sodanjälkeistä uuttaa poliittista asetelmaa rakennettiin.

Kun Paasikivi luovi maata vaikeiden sisä- ja ulkopoliittisten karikoiden yli, lähipiirillä oli monesti vaikeaa. Äksy ja impulsiivinen valtioneuvos jyrähteli siihen malliin, että Alli-rouvaa tarvittiin usein tasoittelijana ja sovittelijana.

Ensimmäisen avioliittonsa J. K. oli solminut Anna Matilda Forsmanin kanssa. Tästä avioliitosta syntyi neljä lasta: Annikki, Wellamo, Juhani ja Varma. Paasikiven ensimmäinen vaimo kuoli vuonna 1931 vain 34-vuotiaana.

Toisen avioliittonsa Juho Kusti solmi vuonna 1934 KOP:n prokuristina työskennelleen Alli Valven kanssa. KOP:n pääjohtajan ja prokuristin suhde ei jäänyt työpaikallakaan huomaamatta, kun pari oli nähty yhdessä poimimassa valkovuokkoja.

Presidentin puolisona Alli-rouva otti aktiivisen roolin. Nuoruuden teatteriura toi esiintymiskokemusta, jolla Alli oli juhlien seurallinen keskipiste. "Tanssaas Alli mulle vähän", saattoi J.K. murahtaa hyväntuulisen hetken yllättäessä.

Paasikivi on tunnettu myös kirjallisista harrastuksistaan. Muhkeissa päiväkirjoissaan hän ”resoneerasi” jatkuvasti ajankohtaisia poliittisia ongelmia.

Paasikiven lähipiirin kuului hyvin erilaisia ihmisiä. Edeltäjiensä K. J. Ståhlbergin ja marsalkka Mannerheimin taidoille J.K. antoi erityistä arvoa. Nuorempaa osaamista edusti tuohon aikaan Urho Kekkonen.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto